onko maailman paras tänään riittävän hyvä kymmenen vuoden päästä?

En ole ihan varma milloin PISA-oppimistulokset ovat julkaistu, mutta itse luin tänään economist-lehdestä asiasta ja jälleen kerran kotimaamme Suomen koululaitos selviytyi testistä voittajana. Itse olisin odotellut pisa-tulosten jo hieman heikentyneen, mutta näin ei ole käynyt. Näkisin mielelläni Suomen pikkuhiljaa tippuvan ensimmäiseltä sijalta, jotta saisimme hieman herätettyä päättäjiämme ajattelemaan, että voisiko koulutuksen kuitenkin hoitaa paremmin? Itse ainakin näen huomattavasti parantamisen varaa, joten tässä hieman ajatuksiani asiasta.

Ilmeisesti suomalainen peruskoulu on ainakin vielä huippuluokkaa, mutta en pitäisi ongelmana vaikka tippumista sijalle palttiarallaa viisitoista, sillä vielä niilläkin sijoilla on sellaisia menestysmaita kuin Saksa. Kuitenkin olisi jo aika mielestäni miettiä, että kertovatko hyvät pisa-tulokset siitä ovatko peruskoulun käyvät nuoret valmiita vastaamaan nykymaailman haasteisiin? Ainakin vielä omana aikanani riitti, kun osasi opetella ulkoa riittävän paljon asioita ja istua hiljaa pulpetissaan ajattelematta omilla aivoillaan ja käyttäytyen hyvin. Itseäni häiritsee se, että miksi kuvittelemme olevan niin hyviä sillä perusteella miten nuoret pärjäävät peruskoulussa, sillä vaikka en halua millään tavalla väheksyä tämän yleissisivistävän instituution merkitystä niin kannan syvää huolta siitä, että nykyajan nopeasti muuttuvassa maailmassa ei nuo pisa-tulokset merkitse juuri mitään. Kannan myös syvää huolta siitä, että miksi emme koko ajan kyseenalaista sitä miten nuoriamme ja lapsiamme opetetaan? Itseäni ainakin hämmästyttää se, että vaikka opetamme lapsillemme esimerkiksi Englantia kymmenen vuotta eivät he sitä kuitenkaan osaa juurikaan puhua päästyään lukiosta? Itselläni kun tuppaa olemaan kokemuksia siitä, että riittävän hyvin kieltä oppii puhumalla sitä puoli vuotta. Kuitenkin suurimmalle osalle ihmisistä se puhuminen on tärkein hyöty mitä tulee vieraan kielen osaamisesta. En sitä itsekään oppinut kovin hyvin ennen jatkuvaa käyttöä. Miksi emme esimerkiksi parin ekan vuoden jälkeen opeta lapsiamme pelkästään ulkomaisella kielellä?

En kuitenkaan ole hirveän huolissani peruskoulusta Suomessa, mutta ylempien asteiden koulutus taas onkin sitten jo toinen juttu. Tämä johtuu osittain siitä, että peruskoulun käymisestä on niin paljon aikaa, että kaikki on toivottavasti jo muuttunut sen suhteen. Sen sijaan olen ällistynyt siitä määrästä ihmisiä, jotka tässä maassa pitää kouluttaa joko yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa, sillä kylmä fakta on se ettei ainakaan teknistä korkeakoulutusta pitäisi päästää suorittamaan edes puolet niistä jotka nykypäivänä sitä ovat lukemassa. Tämä on kylmä fakta jonka olen huomannut kymmenessä vuodessa. Alan tietysti vieraantumaan pikkuhiljaa tästä menosta, kun en ole ainakaan pariin vuoteen juurikaan ollut tekemisissä korkeakouluopintojen kanssa, mutta en tosin usko asioiden menneen yhtään parempaan suuntaan vaan pikemminkin päinvastoin.

Jo pelkästään sinä aikana, kun olin opiskelemassa täysipäiväisesti alettiin kurssien läpipääsyä säännönmukaisesti helpottamaan, jotta saataisiin edes puolet vaikeampien kurssien tenteistä läpi. Tämä saattaa käytännössä tarkoittaa sitä, että hyvin suurella osalla sähkötekniikan diplomi-insinööreiksi valmistuneista ei ole riittäviä tietoja esimerkiksi ymmärtämään sähkömagnetismin perusasioita riittävän hyvin. Tiedän ettei kyseessä ole kovin helppo aihe, mutta hyvin monissa asioissa kuten sähkövoimatekniikassa näiden tärkeiden perusasioiden osaaminen on välttämätöntä. Käytännössä siis pitäisi heivata noin 50% ainakin teknillisissä yliopistoissa opiskelevista insinöörikoulutukseen ammattikorkeakouluihin joista sitten taas pitäisi vähentää radikaalisti opiskelijoita. Näissä laitoksissa, kun on nykyään niitäkin ihmisiä, jotka eivät osaa laskea murtoluvuilla tai laskea prosenttilaskuja. Kaikista nyt kun ei vaan tarvitse tulla korkeakoulutettuja jo ihan pelkästään maamme menestyksen vuoksi. Käytännössä näin suuri määrä opiskelijoita joilla ei ole riittäviä perustaitoja opintoihinsa laskee myös niin sanottujen ”huippujen” taitoja, koska heiltäkään ei vaadita kovin kummoisia suorituksia. Käytännössä liian suuret opiskelijamäärät korkeakouluissa johtavat myös siihen ettei työelämään tulla riittävän nopeasti vaan hukataan käytännössä pari ylimääräistä vuotta opintojen parissa joita ei pitäisi edes yrittää suorittaa. Surkeimmat tapaukset joita olen nähnyt ovat sellaisia etteivät he osaa juuri mitään, mutta ovat kuitenkin opetelleet ulkoa viimeisten vuosien tentit jolloin he sitten riittävän pitkään yrittäen pääsevät läpi. Sitten kun pitäisi joitakin omia johtopäätöksiä esittää esimerkiksi kandityössä niin siitä ei tule yhtään mitään. Eräs proffistamme riittävän kauan tätä menoa katseltuaan ilmoitti eräälle opiskelijalle, että jos mä hyväksyn tämän työn niin mä en halua nähdä sua täällä enää koskaan. Tämä kaveri oli sellainen ettei sitä kukaan huolinut harkkatyöparikseen vapaaehtoisesti. Tällaisia korkeakoulutettuja ei voi kukaan palkata.

Ja sitten muna-kana-ongelmaan. Kumpi tuli ensin muna vai kana? Eli tässä tapauksessa voitaisiin kysyä, että onko Suomi menestynyt siksi, että olemme korkeakoulutettuja vai olemmeko korkeakoulutettuja siksi että olemme menestyneet? Jos katsoo esimerkiksi Sveitsiä joka on monessa mielessä menestystarina niin siellä ei esimerkiksi läheskään niin suurta osaa ikäluokasta laiteta opiskelemaan korkeakouluihin. En pidä oikeana tapana pärjätä globaalisti kilpaillussa maailmassa laittamalla hyvin suurta osaa ikäluokasta korkeakouluihin, kun vähempikin koulutus riittää. Toinen asia mikä tulee tapahtumaan on se, että uskon internetin muuttavan aika lailla tapoja hankkia hyvä koulutus. Paikkasidonnaisuus tulee vähenemään radikaalisti ja uskon internetin kautta tapahtuvan yliopistokoulutuksen lyövän läpi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itse ainakin käytän jo nyt mahdollisuutta opiskella erinäköisiä asioita amerikkalaisten huippuyliopistojen kuten MIT:n ja Yalen materiaaleista. Nämä ovat kaikille avoimia ja helposti löydettävissä vaikka googlella, jos joitakin kiinnostaa niin voin myös lähettää linkkejä. Ainakin Shillerin Financial Markets luennot löytyvät helposti Youtubesta ilman apuani. Kurssit saattavat olla vuoden tai pari vanhoja, mutta eivät juuri haittaa oppimista. Jos ei ole kiinnostunut kaikkien materiaalien läpikäymisestä niin sekään ei ole tarpeen vaan voi erottaa rusinat pullista. Kaiken kaikkiaan nykypäivänä on vain taivas rajana oppimiselle ja Internetiä hyväksi käyttämällä on mahdollista oppia mitä vaan melkein mistä tahansa kunhan vain muistaa ettei läheskään kaikki tieto internjetissä ole totta. Käytännössä itsensä kehittäminen on myös pakko, koska ilman sitä tippuu aivan peruuttamattomasti kyydistä tässä hyvin nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Seuraava kirjoitus tulee varmaan sunnuntaina, sillä nyt täytyy vetää vähän henkeä tästä asiasta. Aika intensiivisesti ovat nämä vuoden ensimmäiset viikot menneet kirjoittaessa.

- TT