Nalle ja idiootit

Alunperin piti julkaista kirjoitus toisesta asiasta, mutta Nallen sutkautus ja sen tulkinta lehdistössä on ollut liian herkullinen, jotta sen voisi jättää hyödyntämättä bloggaajana. Nalle oli ainakin Iltalehden mukaan sutkauttanut seuraavaa:

” 80 prosenttia ihmisistä on idiootteja – ainakin, mitä tulee rahaan. Finanssisektori on tunneli, joka ottaa rahaa idiooteilta ihmisille, jotka ovat parempia rahan kanssa. Tästä hyötyvät kaikki – sekä idiootit että ne toiset. ”

Nallesta ei tarvitse pitää, mutta häntä kannattaa kuunnella

Aikaisemmin lauseesta voi olla montaa mieltä ja se on mitä todennäköisimmin irroitettu asiayhteydestä. Silti siinä on varmasti hieman totuutta mukana. Nallesta voi henkilönä olla mitä mieltä tahansa, mutta hänen sanojaan pitäisi kuunnella siitä huolimatta mitä mieltä hänestä on. Nalle on yksi ainoista suomalaisista yhteiskunnan keskustelijoista, joita julkisuudessa useasti siteerataan joka puhuu asioista kaunistelematta ja rehellisesti omien näkökulmiensa mukaan. Vaikka hän ensisijaisesti ajaa omaa etuaan, ei se estä häntä keskustelemasta älykkäästi taloudesta. Myös Wahlroos on välillä väärässä, vaikka hän on useimmiten oikeassa.

Olen Nallen kanssa samaa mieltä enemmän tai vähemmän

Asioita tutkittuani olen Wahlroosin kanssa samaa mieltä puolittain. Uskon suurimman osan ihmisistä olevan huonoja rahankäyttäjiä. Tätä pidän osittain luonnonlakija, koska kaikki eivät voi olla hyviä tässä asiassa. Toinen syy tähän ovat tilastot, jotka sanovat pienen osan ihmisistä omistavan suuren osan maailman varallisuudesta. Mikäli ihmiset olisivat keskimäärin hyviä rahankäyttäjiä, ei tämä voisi pitää paikkaansa. Aika moni on varmasti tästä eri mieltä, koska he uskovat olosuhteiden olevan heitä vastaan. Tämä toki selittää osan tilastoista, mutta ei läheskään kaikkea. Taloudenhoito on taitolaji ja meillä kaikilla on erilaiset taidot rahankäytössä ja -tienaamisessa.

Se mistä olen eri mieltä on se, että ammattisijoittajat tai pankkiirit osaisivat käyttää rahaa paremmin kuin muut. Se mitä itse olen ottanut selvää niin sanotuista rahoituksen ammattilaisista maailmalla tarjoaa kuvan yli varojensa elävistä toisten rahoja hallinnoivista persaukisista ja liian suuret luulot itsestään ja taidoistaan omaavista typeristä pyrkyreistä. Uskon suhdeluvun järkevää ja surkeaa taloudenhoitoa tekevien olevan suunnilleen sama ammattilaisten kohdalla kuin amatöörien. Tästä maailmasta parikin hyvää kuvausta löytyy helposti. Yksi niistä on Wolf of Wall Street ja toinen on Cityboy.

Ammattilaisten osaaminen useimmiten hyödytöntä

En voi kiistää sitä tosiasiaa etteikö suurin osa ammattilaisista tiedä enempää kuin amatöörit. Tieto ei ole raha-asioissa valtaa vaan taito hyödyntää tietojaan. Hyvä taidot ilmenevät jatkuvana hyvä suorittamisena ja tähän pystyvät vain äärimmäisen harvat ammattilaiset. Vain harvat ammattilaiset pystyvät tuottamaan hyviä tuloksia vuosikymmenestä toiseen. Suurin osa ammattilaisten toimista on verrattavissa nopanheittoon tai lottoon. Kun taas menestyvät ammattilaiset pitävät huolen siitä, että todennäköisyydet ovat selkeästi heidän puolellaan.

Suurin osa ammattilaisten epäonnistumisista on selitettävissä liian suurella itseluottamuksella. Tämä saa ammattilaisen uskomaan liikaa omiin kykyihinsä ja unohtamaan omat rajoituksensa. Varsinkin sijoittamisen ammattilaiset sortuvat tähän harhaan. Heidän ongelmansa on se ettei tulevaisuutta voi ennustaa ja sen unohtaminen saa ammattilaisen ottamaan suurempia riskejä kuin mitä on tarpeen. Omien rajoitustensa ymmärtäminen on tärkeämpää kuin lisätietojen haaliminen. Duken yliopiston professorit keräsivät 11600 vastausta suurten yritysten rahoitusjohtajilta kysymykseen siitä mihin suuntaan S&P500-indeksi oli menossa lyhyellä aikavälillä. Vastauksia verrattiin todelliseen kehitykseen ja huomattiin, että korrelaatio pörssin kehityksellä ja vastauksilla oli alle nolla. Toisin sanoen, rahoitusjohtajat olisivat olleet todennäköisemmin oikeassa heittämällä kolikkoa suunnasta.

Nallen bisnekset ja idiootit

Idiootti on vahva sana ja sitä ei ehkä pitäisi käyttää, mutta käytetään sitä nyt kuitenkin. Rahoitusalaa ei olisi olemassa nykyisen kokoisena liiketoimintana mikäli ihmiset käyttäisivät rahojaan oikein. Nallen bisneksistä Nordea ja vakuutusyhtiöt, kuten IF tuskin pärjäisivät yhtä hyvin mikäli ihmiset käyttäisivät rahojaan rationaalisesti. Käsittääkseni molemmat edellämainitut yritykset tarjoavat asiakkailleen kalliimpaa palvelua kuin toiset alojen yritykset.

Tietojeni mukaan ainakin Nordean rahastoyhtitöt ottavat asiakkailtaan enemmän palkkioina kuin suuri osa muista vastaavista yrityksistä. Esimerkiksi Nordean tarjoamat indeksirahastot ovat kalliimpia kuin monien muiden. Ymmärtääkseni myös IF:in vakuutukset ovat kalliimpia kuin vastaavat muiden yritysten tarjoamat palvelut. Koska vakuutusyhtiöiden liiketoiminta perustuu eniten todennäköisyyksiin ja niiden arviointiin on kysyttävä miksi maksaa enemmän IF:ille, kun todennäköisyydet ovat samat asiakkaalle? Muita syitä voi toki olla, mutta kannattaako niistä maksaa paljon enemmän on toinen asia.

Olen melkein saanut valmiiksi seuraavan kirjoituksen ja julkaisen sen lähipäivinä. Otsikkona on taloudenhoito on taitolaji. Eipä muuta!

Hyvää viikonlopun jatkoa!

-TT

Me kaikki epäonnistumme! Epäonnistu paremmin!

Otsikossa mainittu ”itsestäänselvyys” unohtuu lähes kaikilta, vaikka se onkin arkipäivää. Vaikka asiat menisivät kuinka hyvin niin ne eivät muuta tosiasiaa. Itseasiassa suurin osa niistä joilla menee erityisen hyvin ovat sisäistäneet tämän asian muita paremmin. Epäonnistumisten hyväksyminen ja niistä oppiminen ovat kaikille meistä elintärkeitä. Monet epäonnistumiset saattavat nimittäin johtua meistä riippumattomista seikoista ja silloin ne saattavat muodostaa liian suuren kasan harteillemme. On siis parempi analysoida epäonnistumisensa ja keskittyä miettimään mitä olisi voinut tehdä paremmin.

Epäonnistumista voi harjoitella

”Harjoitus tekee mestarin” pätee tähänkin asiaan ja parhaat aloillaan ovat mitä todennäköisimmin harjoitelleet tätä muita enemmän kunnes ovat osuneet kultasuoneensa. Epäonnistumisistaan on myös helpompi oppia kuin menestyksestään ja yleensä suurimman menestyksensä hetkillä ihminen tekee pahimmat virheensä. Epäonnistumista voi opetella myös suhteellisen turvallisessa ympäristössä. Sitä harjoitellessa on luotava sellaiset olosuhteet jotka sisältävät jonkinlaisen henkilökohtaisen panoksen. Virtuaalipelit eivät tällaiseen sovi, koska niitä pelataan ilman panosta joka kuitenkin AINA vaikuttaa siihen kuinka pelejä pelataan. Toisaalta uskon vakaasti siihen, että onnistuminen näissä peleissä ilman panosta on vielä vahingollisempaa, mutta se onkin jo taas ihan toinen asia. On myös huomioitava ettei tarkoituksella epäonnistumalla opi niin hyvin kuin tekemällä hommat tosissaan.

Harjoittele pelaamalla peliä, jossa epäonnistuminen ei ole pelkästään kiinni itsestäsi

Yksi hyvä vaihtoehto tällaisesta pelistä on pokeri, jossa saatat tehdä kaiken oikein ja silti hävitä lyhyellä tähtäimellä rahasi. Itse pelaan pokeria muutaman kerran vuodessa ja erittäin pienillä panoksilla. Tällöin häviäminen ei vaikuta niin paljoa, mutta siitä voi kuitenkin oppia. Viimeksi pelasin sitä pokeripikkujouluissamme parin turnauksen verran kymmenellä hengellä. Tällä kertaa olin kakkonen jälkimmäisessä ja sain siitä juuri omat rahat takaisin saman voittajan kerätessä lähes kaikki rahat. Voittaja olikin sitten ”ammattilainen” meidän paistien joukossa, joten hänellä oli selkeä ylilyöntiasema. Hän ei kuitenkaan voittanut pelkästään tämän tosiasian vuoksi vaan hänellä kävi myös paras tuuri ainakin toisessa osassa. Tästä asiasta voi vetää sen johtopäätöksen, että mikäli et tiedä kuka se typerys on niin se löytyy katsomalla peilistä. Epäonnistumisen harjoitteleminen jäi mieleen ja se johtuu siitä mitä toisessa osassa tapahtui.

Koska pokerinpelaaminen ei ole läheskään ykkösharrastukseni tai edes ensimmäisen kymmenen joukossa niin taitoni eivät ole läheskään parhaat, mutta pelin perustuessa myös erittäin paljon todennäköisyyksiin pystyin tekemään toisesta kierroksesta johtopäätöksiä. Pokerihan on peli, jossa epävarmuus on niin kauan mukana kunnes näkee toisten pelaajien kortit. Ne näkee silloin, kun jollakin on loput merkkinsä keskellä pöytää ja silloin näkee vähintään kahdet kortit. Toisella kierroksella tilanne oli allekirjoittaneen ollessa mukana noin viisi kertaa ja jokaisella kerralla minulla oli parhaat todennäköisyydet voittaa merkkipinoni olless varteenotettavan kokoinen. Tästä huolimatta onnistuin voittamaan näissä tilanteissa ainoastaan kerran viidestä, joten toisin sanoen otin aika pahasti turpiini todennäköisyyksiltä tällä kertaa. Voitte siis arvata kuinka paljon allekirjoittanutta vi-tutti juuri tässä turnauksessa. Pidän tätä kuitenkin erittäin hyödyllisenä muistutuksena siitä, että vaikka tekisit kaiken oikein niin silti voi tulla turpiin sinusta riippumattomista syistä. Pidemmällä aikavälillä tämä onni kuitenkin tasoittuu ja häviöt on pakko ottaa vain asiaan kuuluvana miinuksena. Vitutukseen ei kuole ja se opettaa paljon enemmän kuin mitä onnistuminen jokaisessa tekemässään asiassa. Vaikka olenkin paisti isolle osalle pokerinpelaajia niin tuossa porukassa olen jopa keskivertoa parempi pelaaja ja uskon pidemmällä aikavälillä jääväni plussalle. Koska kukaan ei kuitenkaan porukassamme pelaa rahan takia ei sillä ole oikeastaan väliä tai jos pelaa niin suosittelisin kyseistä henkilöä heti lopettamaan.

Hajauttamalla ja pitämällä panoksensa riittävän pieninä voi välttyä katastrofeilta

Nämä asiat voi niputtaa yhteen tai pitää erillään, mutta niputetaan ne yhteen, koska kirjoitusta ei ole tarkoitus rakentaa näiden ympärille. Vaikka pitkässä juoksussa olemmekin kaikki kuolleita niin pitämällä panoksensa pieninä voi epäonnistumisiensa vaikutuksen pitää olemattomina. Tekemällä asioita oikein luovuttamatta saa pitkällä aikavälillä sievoisen hyödyn omista teoistaan, vaikka välillä tuleekin turpiin. Se on elämässä välttämätöntä ja niitä hetkiä pitäisi vaalia erityisesti oppimismahdollisuuksina. Jos nyt sitten mietitään sijoittamista niin tekemällä oikeita päätöksiä riittävän paljon eli laittamalla rahaa silloin, kun kertoimet eli analyysien tulokset antavat sinulle edun tulet pitkällä aikavälillä varmasti onnistumaan. Odottamattomat asiat tietysti aiheuttavat joitakin epäonnistumisia, mutta kokonaishyöty on suuri niistä huolimatta.

Epäonnistuminen ja sen harjoitteleminen voi parhaimmillaan olla myös hauskanpitoa. Ottamalla harkittuja riskejä epäonnistumiset eivät myöskään muodostu suuriksi ongelmiksi. Niitä ei siis tarvitse pelätä vaan niitä pitäisi pikemminkin vaalia.

Hyvää loppuviikkoa!

-TT