Vähemmän on Enemmän kirja osa 7/xx

2.4.3 Ympäristö tai olosuhteet, joissa viestit leviävät

 
Meille vaikein asia on sisäistää ympäristön ja olosuhteiden merkitys viestin leviämisessä. Yksi syy on kykenemättömyytemme havaita abstrakteja asioita. Reagoimme enemmän toisten muutoksiin kuin ympäröivän kokonaisuuden muuttumiseen. Me uskomme päätöksentekokykymme olevan parempi kuin mitä se todellisuudessa on. Ympäristön ja sen olosuhteiden rooli epidemian pääsyssä yli kulminaatiopisteen on yhtä suuri kuin henkilöiden ja viestin tarttuvuuden. Epidemiat ovat herkkiä olosuhteiden vaihtumiselle, kun niiden on aika levitä. Epidemioiden synty ei vaadi suuria muutoksia. Pienetkin riittävät. Yleensä pinnan alla kuohuva muutoshalu purkautuu pienten muutosten avustamana.


Käytöstämme voi muokata luomalla olosuhteet epidemioiden levittämäiseen. Nollatoleranssi julkijuopottelua kohtaan voi vähentää alkoholin tuomia lieveilmiöitä. !980-luvulla kuljetusviranomaiset testasivat New Yorkin metrossa nollatoleranssia pummilla matkustamiseen ja muihin pikkurikkomuksiin. He onnistuivat sen avulla vähentämään metroissa isojakin rikoksia merkittävästi. Kaikki pienet muutokset eivät automaattisesti johda suuriin. Pienten ympäristön muutosten lisäksi epidemiat leviävät parhaiten pienten ja tiiviiden yhteisöjen avulla. Yhteisöjen näseninä olemme alttiita muiden ideoille ja sosiaaliselle paineelle. Tämä paine voi näytellä kriittistä osaa epidemian leviämisessä.



Voimme pikkuhiljaa muodostaa tiiviitä ryhmiä tietyn ideologian myötävaikuttamana. Niiden kautta epidemian leviäminen kiihtyy. Pienten tiiviiden ryhmien ideaalikoko on maksimissaan 150 henkilö antropologisti Robin Dunbarin mukaan. Hän on tutkinut muitakin kädellisiä. Meillä on suurin kapasiteetti ja se johtuu aivojemme otsalohkon koosta. Tämä on suurempi kuin lajitovereillamme. Dunbarin tutkimusten mukaan raja kulkee noin 150:n hengen ryhmäkoossa. Suuremmissa ryhmissä muodostuu kuppikuntia ja erimielisyyksiä. Tämän logiikan mukaan parhaimpia tuloksia yrityselämässä tulisi noin 150:n hengen yksiköissä.



Kulminaatiopisteen idean voi lyhykäisyydessään tiivistää yhteen kappaleeseen: Kun yritämme muuttaa käytöstämme ja aiheuttaa epidemian, on meidän tärkeää saada ne ihmiset levittämään viestiämme, jotka ovat hyviä saamaan muut puolellensa, tuntien paljon ihmisiä. Lisäksi meille on tärkeää saada tehtyä viestistä niin muistettava, että se tarttuu helposti ja saa meidät toimimaan. Lisäksi meille on tärkeää onnistua muokkaamaan ympristöämme pienin muutoksin, jotta epidemia saadaan ylittämään kulminaatiopiste, jonka jälkeen se lähtee kiihtyvään kasvuun.


2.5 Minimum effective dose (MED)


Termi tarkoittaa pienintä tarpeellista annosta. Voimme käyttää sitä lähestulkoon kaikessa. Meidän ei kannata keskittyä panostusten lisäämiseen vaan keskittyä huomioimaan tiettyjen määrien jälkeen kuluttavamme turhaan energiaa. Hyötyjen ja haittojen suhde pitää maksimoida parhaiden tulosten saamiseksi. Lääketieteessä termiä käytetään, jotta voidaan määrätä lääkettä mahdollisimman vähän, koska lääkkeet aiheuttavat sivuoireita, jotka voivat olla pahempia kuin vaivamme joihin lääkkeitä määrätään. Minimiannos ei ole vain yksilöille hyödyllinen termi. Se sopii suuremmillekin ihmisjoukoille. Meidän tulee esimerkiksi siivota vain sen verran, että se riittää sille henkilölle joka tarvitsee eniten siivousta. Mikäli siivous tehtäisiin jonkun muun määritelmän mukaan, kasvaisivat seuraukset liian suuriksi ja hyöty olemattomaksi. Voimme käyttää minimiannosta melkein kaikilla elämänaloilla. Sen hyväksikäyttöön kannattaa uhrata omaa ajatteluamme runsaasti.



Meidän on helpompaa luopua tai vähentää asioita. Tämä tapa parantaa elämäämme vähentää henkistä taakkaamme. Luopuminen vähentää vääränlaista stressiä ja helpottaa asioiden tekemistä. Kaikesta luopuminen ei ole paras ratkaisu. Siksi minimiannos on paras vaihtoehto. Syy-seuraus-suhteet ovat tärkeitä ajatellessamme minimiannosta, koska jokaisella asialla on hyviä ja huonoja vaikutuksia. Siivoaminen parantaa siisteyttä ja vähentää bakteerien määrää. Negatiivinen vaikutus on siivoamiseen kulunut aika.


Termin käyttöönotto ei ole yksinkertainen asia. Olemme niin erilaisia etteivät samat säännöt päde jokaiseen. Meidän tulee selvitää oma sietokykymme. Voimme tehdä sen vain kokeilemalla, koska olemme kaikki yksilöitä. Kokeilemiseen voi kulua aikaa, mutta on ajankäytön arvoista. Me voimme käyttää joitakin nautintoaineita liikaa, kuten kahvia. Sopivan määrän testaaminen tapahtuu juomalla eri määrät kahvia päivässä tarkkaillen omia reaktioitaan. Itselleni optimimäärä on kaksi kuppia päivässä. Tällä määrällä virkeystasoni on parhaimmillaan. Suurempi määrä aiheuttaa lievää levottomuutta. Pienempi määrä vaikuttaa väsymyksen tuntemisella. Kaksi kuppia päivässä nauttimalla saan parhaat yöunet suhteessa päivän vireystasoon.



Tämän termin käyttöönotto ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi vaan ihmiset ovat niin erilaisia etteivät kaikki säännöt päde jokaiseen. Meillä ihmisillä on erilainen sietokyky ja sen selvittäminen on tärkeää. Tämä tapahtuu ainoastaan kokeilemalla, koska kaikki ovat yksilöitä. Kokeilemiseen kuluu aikaa, mutta se on pidemmän päälle kaiken ajankäytön arvoista. On tärkeää tehdä itse omat tutkimuksensa ja reagoida niiden tuloksiin. Monille vanhuksille syötetään liikaa lääkkeitä ja niiden vaikutuksesta seuraa ongelmia. Jotkut lääkkeet poisjättämällä suurin osa ongelmista katoaa. Itselläni esimerkistä käy kahvinjuonti, jonka optimimäärä on kaksi kuppia päivässä. Tällä määrällä virkeystasoni on parhaimmillaan, suurempi määrä aiheuttaa lievää levottomuutta. Kaksi kuppia juomalla olen huomannut saavani parhaat yöunet, suhteessa päivän vireystasoon.