Vähemmän on Enemmän kirja osa 6/xx

2.4.3 Viestin tarttuvuus

Mies herää Tallinnassa hotellihuoneen kylpyammeesta yhden drinkin jälkeen, jäiden seasta. Hän löytää vierestään lapun, jossa sanotaan hänen toisen munuaisen ryöstetyn. Lapussa käsketään soittamaan heti lapusta löytyvään hätänumeroon. Tarina on tarttuva viesti. Tarttuvat viestit ovat yleismaailmallisia ja ne ovat kestäneet aikojen saatossa. Niillä on yhtäläisyyksiä. Seuraavissa kappaleissa kerron kuinka voimme viedä viestejämme paremmin eteenpäin. Tarttuva viesti on ymmärrettävä, muistettava ja muuttaa tehokkaasti mielipiteitä ja käytöstä. Tarttuvat viestit omaavat seuraavista ominaisuuksista useampia: yksinkertaisuus, odottamattomuus, konkreettisuus, uskottavuus, tunteellisuus ja ne ovat yleensä kerrottu tarinoina.


Yksinkertaisuus

Yksinkertainen viesti sisältää helposti ymmärrettävän kuningasajatuksen, jonka ympärille sanoma perustuu. Löydämme ytimen riisumalle viestimme sen perusolemukseen. Teemme riisumisen poistamalla monta ideaa viestistä ja antamalla tärkeimmän loistaa. Kyse on rajallisuudestamme ottaa tietoa vastaan. Mitä enemmän pystymme pakkaamaan tietoa tiiviiseen sanomaan sitä paremmin viestimme tarttuu. Sanomamme täytyy olla myös merkityksellinen. Yksi keino saada viesti tiiviiksi on käyttää apuna tietoja joka vastaanottajalta löytyy valmiiksi. On helppoa onnistua luomaan lyhyt ja tiivis viesti, mutta on vaikea luoda syvällinen tarkoitus samaan pakettiin.

Konkreettisuus

Mikäli pystymme aisteillamme havaitsemaan asiat, ne ovat konkreettisia. Konkreettinen kieli auttaa meitä ymmärtämään käsitteitä. Monien asiantuntijoiden käyttämä kieli on täynnä epäselviä käsitteitä, joita emme ymmärrä. Konkreettiset asiat ovat helpommin muistettavia ja siksi meidän olisi hyvä käyttää konkreettisia termejä. Yksi parhaimmista konkreettisista apuvälineistä on valokuva.

Uskottavuus

Saamme taistella viestiemme uskottavuuden osalta vastaanottajien uskomusten, ennakkoluulojen ja sosiaalisen paineen kanssa. Voimme käyttää viestiemme uskottavuuden parantamiseen useita keinoja. Hyvät ja huonot esimerkkitapaukset ovat eräät niistä. Myös tarkat yksityiskohdat toimivat uskottavuudemme lisäämisessä. Tästä esimerkki on aiemmin mainittu lappu jäisen kylpyammeen vieressä henkilön herätessä. Yksityiskohtien tarkoitus on tukea ideamme ydintä. Voimme käyttää myös tilastoja tukemaan viestiä. Niitä käyttäessä ne pitää tuoda esille vastaanottajille ymmärrettävällä tavalla.

Tunteet

Tunteisiimme vetoaminen on hyvä ratkaisu, koska se kannustaa meitä toimimaan. Meidän tulee vedota tunteisiin, joita viestimme vastaanottajilla jo on ja yhdistää ne viestiimme, josta he eivät vielä välitä. Loppujen lopuksi meille tärkein asia on persoonamme. Mikäli pystymme yhdistämään tunteiden luomisen omaan etuumme saamme aikaan parhaimman lopputuloksen. Jokainen kysyy yleensä itseltään ensimmäisenä: ”Kuinka minä hyödyn tästä” Tämä ei tosin ehkä ole tietoinen valinta. Persoonaamme yhdistetty viesti saa myös aikaan tulosta.

Tarinat

Tarinat toimivat kaksitehoisesti. Ne jäljittelevät todellisuutta ja motivoivat meitä toimimaan. Nämä asiat luovat toimintaa. Henkinen simulaatio toimii, koska meitä ei ole luotu kuvittelemaan tapahtumia ilman niiden aivolohkojen toimintaa, jotka toimivat varsinaisessa tekemisessä. Henkiset simuloinnit auttavat tunteidenhallinnassa, ongelmanratkaisussa ja tulevaisuudenkuvien hahmottamisessa. Tarinat todenmukaistavat abstrakteja asioita. Ne inspiroivat meitä toteuttamaan ideoitamme. Ne avustavat usein meitä pääsemään yli vanhoista tottumuksista ja ennakko-oletuksista. Ne ovat konkreettisia ja niistä suurimmalla osalla oon sekä odottamattomia että uskottavia osatekijöitä.

Ideoidemme tarttuvuudella on monia vihollisia, kuten ytimen hukkaava liian suuri määrä tietoa, keskittymisemme enemmän ideamme esittämiseen kuin sisältöön, päätöksenteon halvaantuminen ja liian tiedon kirous eli ennakko-oletusten voima. Kun meillä on hyvä idea mielessämme, voimme käyttää perilleviemiseen tarkistuslistaa:

1. Herättääkö se yleisön huomion? (yllätyksellisyys)
2. Ymmärtääkö ja muistaako yleisö sen? (konkreettisuus)
3. Pystyykö yleisö samaistumaan tai uskomaan ideaan (uskottavuus)
4. Välittävätkö ihmiset ideasta?
5. Voivatko ihmiset toimia sen perusteella? (tarinat)
6. Tuleeko viestin ydin esiin? (yksinkertaisuus)

Tarkistuslistassa ei tarvitse olla kaikkia osia viestin teon jälkeen, mutta suurin osa siitä pitäisi löytyä, jotta viesti on tarttuva.