Rytmitä elämäsi

Lähes kaikessa on oma rytminsä

Jos mietitään maailmaa, luonnonihmeitä ja ihmisten elintoimintoja niin on helppo huomata kaikella olevan oma rytminsä joka on jonkinlaisessa aaltoliikkeessä jossa on huippuja, pohjia ja aika niiden välillä. Hengitämme sisään ja ulos aika lailla samalla rytmillä, sydämemme pumppaa verta, jne. Myös luonnossa vuodenajat vaihtelevat, aallot lyövät rantaan, vesi nousee ylös ja alas, vuodenajat vaihtelevat, jne. Tästä huolimatta suurin osa meistä yrittää tehdä asioita koko ajan täysillä lepäämällä mahdollisimman vähän. Kuitenkin fysiologiamme ja henkiset voimavaramme tarvitsevat myös lepoa ja taukoa asioista.

Fysiologia ja aivotoimintamme toimivat eri rytmissä kuin maailma.

Rytmittämällä elämäämme meidän on mahdollista saada paljon enemmän siitä irti. Tämä silti unohtuu lähes meiltä kaikilta, koska koemme olevamme niin kiireisiä ettei meillä ole aikaa levätä. Tämä jatkuvan tekemisen tuoma hyöty on kuitenkin meidän itsellemme luoma illuusio joka ei perustu missään nimessä mihinkään tieteellisiin tosiasioihin vaan pikemminkin maailman nopeutumiseen. En ole perehtynyt niin tarkasti syihin, jotta alkaisin niitä sen tarkemmin analysoimaan. Ainut asia mikä on tässä selvä on se etteivät aivomme ole pysyneet vauhdissa mukana. Niiden kehitys on tuhansia vuosia perässä tai ainakin niiden kapasiteetin hyödyntäminen. Myös ihmisen fysiologia on aika lailla nykymaailmaa perässä. Meidän ruumiimme ja aivomme tarvitsevat taukoja paljon enemmän kuin mitä pidämme mikä johtaa tehottomuuteen pidemmällä aikavälillä. Ihmiset voivat puskea töitä useita päiviä, kuukausia tai vuosia putkeen, mutta silloin seurauksena on ylirasitus joka vähentää kokonaistulosta huomattavasti. Rajansa kaikella, jopa työnteolla. Tämä ei tietystikään koske ainoastaan työntekoa vaan muitakin tekemiämme asioita.

Rytmittäminen hankaloituu muiden ihmisten ollessa mukana kuvioissa

Elämän jaksottaminen eri rytmien mukaan ei ole se yksinkertaisin asia johtuen ainakin siitä, että aika harva ihminen päättää itse täysin omasta elämästään. Muiden huomioonottaminen tekee asioista paljon vaikeampia. Jos nyt sitten mietitään missä ajanjaksoissa elämää tulisi rytmittää niin jokaisen tulisi luoda oma päivä- viikko- ja vuosirytminsä. Kuukausittaista rytmiä ei mielestäni tarvitse luoda, koska kyseinen ajanjakso ei muodosta suurempia muutoksia luonnonluomissa olosuhteissa.

Päivärytmi

Päivärytmi tulisi luoda siten, että riittävä unensaanti on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia. Pidemmän päälle unenpuute luo suurimmat ongelmat ja vähentää eniten tehokkuutta eri elämän osa-alueilla. Nukkumisen lisäksi päivärytmissä olennainen asia on riittävä taukojen pito. Joissakin tutkimuksissa on todettu ihmisen olevan tehokkaimmillaan maksimissaan puolitoista tuntia putkeen ilman taukoa. Tämä on todettu mm. Anders Ericssonin tutkimuksessa, jossa hän tutki kuinka hyvin huippuviulistit pystyivät harjoittelemaan maksimaalisella suorituskyvyllä ja miten he oppivat eniten. Tutkimuksen johtopäätöksistä yksi oli se, että tunti harjoittelua levänneenä ja keskittyneenä tuotti parempia tuloksia kuin neljä tuntia väsyneenä ja ajatukset harhailevana. Nämä olivat ammattilaisviulisteja ja se tarkoittaa sitä, että lisäämällä työaikaa ilman riittävää lepoa itseasiassa heikentää työntekijän kokonaissuoritusta. Pitämällä taukoja ja lepäämällä sopivin väliajoin työaikanasi pystyt siis toisin sanoen nostamaan tuottavuuttasi vaikka tuntimääräsi laskisivatkin. Voit lukea lisää asiasta mm.täältä

Viikkorytmi

Viikkorytmiä suunnitellessa on myös muistettava riittävä lepo. Vaativimmat hommat tulisi suorittaa ensimmäisten kolmen työpäivän aikana joista suorituskyky on suurimmillaan toisena. Ensimmäisestä päivästä, kun menee osa käynnistysvaiheeseen. Jos oletamme normaalin viikkorytmin sisältävän maanantaista perjantaihin työpäivät niin torstaina ja perjantaina tulisi tehdä hommia jotka eivät vaadi samanlaista panostusta ja keskittymistä työntekoon kuin maanantaista keskiviikkoon. Viikonloput tulisi sitten pyhittää levolle. Valitettavasti hyvin useat ihmiset väsyvät viikonloppuriennoissa vielä enemmän kuin työviikolla. Tämä näkyy pidemmällä aikavälillä uupumisena. Jos jollakin on mahdollista valita työpäivänsä niin kolme päivää töitä ja kaksi päivää lepoa työrytmi olisi paras vaihtoehto. Tämä ei ole kuitenkaan monille vaihtoehto, joten kannattaa miettiä henkilökohtaisesti mikä on itselle parasta.

Vuosirytmi

Vuosirytmi on Suomessa varsin ongelmallinen, koska meillä on suuret vaihtelut vuodenaikojen suhteen. Talvella on pimeää ja kylmää ja kesällä valoisaa ja hyvällä tuurilla priimasää. Näiden välimallit myös näkyvät hyvin selvästi toisin kuin monissa muissa maailmankolkissa. Kesällä olemme fysiologisesti parhaimmillamme, mutta silloin on myös normaalisti eniten lomaa. Silloin kun pitäisi saada nukuttua talven univelkoja pois on luontoäiti järjestänyt meille vaikeuksia nukkua valoisuuden vuoksi. Mikäli on mahdollista niin kannattaa pimeimpänä aikana lähteä edes vähäksi aikaa valoisaan ja lämpimään ja muistaa levätä siellä riittävästi. Pimeimpinä vuodenaikoina on myös nukuttava enemmän. Tämä tapahtuu jokseenkin automaattisesti, mutta on pidettävä erityisen hyvää huolta unenlaadustaan. Paras vaihtoehto sen vahtimiseen on päihteiden kuten alkoholin käyttöä. Myös kahvinjuontia tulisi vähentää.

Oman elämänrytmin suunnittelu on yksilöllinen asia ja se mikä sopii minulle ei sovi välttämättä minulle. Kuitenkin tietyt periaatteet kuten riittävä lepo ja elämänrytmin syklisyys eivät ole pelkästään yksilöstä kiinni vaan faktaa joka koskee niin huippuunsa viritettyjä yksilöitä kuin meitä tavallisia pulliaisiakin. Jos haluat saada itsestäsi enemmän irti niin nämä asiat kannattaa ottaa tarkasti huomioon rytmittäessään elämäänsä omien mieltymysten, tarpeiden ja suorituskykynsä mukaan. Suosittelen kokeilemaan mm. tuota riittävien taukojen pitämistä, jotta elämänlaatu paranee ja sen myötä voi jopa jollakin myös elintaso parantua, mutta ennen kaikkea kysymys on elämänlaadun nostamisesta.

Tässä nopea katsaus elämän rytmittämiseen. Palaan asiaan vielä todennäköisesti ensi viikolla.

-TT