Bättre folk

Tämän kirjoituksen aihe on lähinnä Ruotsi, ruotsalaiset ja miksi heillä menee nykyään paremmin kuin meillä suomalaisilla. Suurin osa lukijoista yhdistää varmasti otsikon suomenruotsalaisiin ja jossain määrin varmasti kirjoitukseni kohdistuu heihinkin, mutta pääosassa on kuitenkin läntisen naapurimaamme menestys viime aikoina verrattuna meihin ”metsäläisiin”. Tästä pienen annokseni sain vierailemalla Tukholmassa joulukuun alussa. Reissu oli hyvin lyhyt, joten tämä kirjoitus sisältää enemmän perstuntumaa vaikka perustuu myös joihinkin hyvin tunnettuihin faktoihin.

Katsotaan sitä lähes millä mittarilla tahansa niin Ruotsilla menee tällä hetkellä paremmin kuin meillä. Syitä on monia ja joidenkin mielestä suurin niistä on oma valuutta joka on kaukana siitä todellisuudesta, jossa me täällä Suomessa Euroaikana elämme. Tässä on jonkin verran totuuden siementä mukana, mutta en usko sen olevan läheskään niin suuri syy kuin monet olettavat. Itse löydän aika monta muutakin syytä siihen miksi Ruotsilla menee paremmin. Varsinkin viime vuosina he ovat ottaneet selviä askeleita eri suuntaan kuin täällä entisestään kurjistuvassa kotimaassamme. Ainakin lähitulevaisuudessa erot maiden välillä kasvavat entisestään, vaikka Suomella onkin monia kansainvälisesti tunnettuja start-up-yrityksiä niin niiden positiivinen kehitys ei vain riitä kansantaloutemme nostamiseen.

Ruotsin suurin ero meihin on se, että markkinatalouden suhteen mennään eri suuntaan kuin Suomessa. Täällä liike-elämän sääntely kasvaa koko ajan ja päinvastoin liike-elämän rooli naapurimaassamme hyvinvoinnin luojana kasvaa koko ajan. Tämä näkyy helposti myös kun käy kiertelemässä Tukholmassa ja sen keskustasta löytyy paljon päivittäistavarayrityksiä joita Suomeen asti ei ole tullut. Tämä johtuu osittain varmasti siitä, että Ruotsi on lähempänä isoja markkinoita kuin Suomi. Toinen iso syy siihen on se, että he ovat myös oppineet hyväksymään markkinatalouden vaatiman tuhon välttämättömyytenä. Tästä esimerkkinä voidaan pitää sitä ettei tappiollista liiketoimintaa olla väkisin ylläpidetty valtiontuilla kuten Suomessa. Autotehtaat ollaan myyty ulkomaiseen omistukseen ja keskitytty muihin paremmin pärjääviin liiketoimintoihin.

Markkinatalous on myös maassa ollut aina vahvoilla heidän ollessa erityisen hyviä myymään itseään. Tästä esimerkkinä ovat IKEA, HenkkaMaukka, jne. Kulutustavaratuotteet ovat olleet heillä aina vahvaa maaperää muun teollisuuden kanssa. Ruotsalaiset eivät myöskään myy kansallisomaisuuttaan läheskään niin halvalla kuin mitä me olemme mm. viimeisen vuosikymmenen aikana tehneet. Harvoin olemme onnistuneet saamaan kohtuuhinnan tärkeistä resursseistamme. Ruotsalaiset kuluttavat myös enemmän rahaa ja tämä oli hyvin nähtävissä mm. kahvilla käydessä jossa yleensä kaikki tilasivat jotain pientä syötävääkin kofeiiniannostensa lisäksi. Tämä tietysti johtuu osittan siitä, että on enemmän rahaa käytössä.

Ruotsissa ollaan myös siirrytty julkisten palveluiden tuottamisessa enemmän joustamiseen ja yksilöiden valintamahdollisuuksien lisääntymiseen. Lisäksi siellä panostetaan enemmän ennaltaehkäisyyn ja mm. ennen veljeni kummitädin lonkkaleikkausta hänet on pistetty harjoituttamaan itseään, jotta kuntoutuminen leikkauksen jälkeen nopeutuu. Tällaista en ole ikinä kuullut Suomessa tehtävän, mutta korjatkaa vain jos olen väärässä. Ihmisillä on myös enemmän valinnanvaraa siellä muidenkin julkisten palveluiden suhteen. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tilannetta on ryhdytty parantamaan myös täällä Suomessa. Ammattiyhdistysten rooli yhteiskunnassa on myös pienentynyt viime vuosina eikä se ole ruvennut heittämään hiekkaa samalla lailla yhteiskunnan rattaisiin. Ruotsissa on myös tärkeämpää yhteinen hyvinvointi kuin pitäminen kiinni jo saavutetuista eduista. Verojakin on tasaiseen laskettu mm. lopettamalla perintövero ja laskemalla tuloveroja. Suomessa on taas keskitytty tavallisen kuluttajan ostovoiman pienentämiseen pakollisten verojen nostamisella. Tämä tie on täällä nyt kuljettu loppuun ja julkisyhteisöjen rahoitusvaje kasvaa jatkuvasti.

Vaikka Ruotsista on paljon opittavaa niin ei sielläkään kaikki asiat ole Suomea paremmin. Siellä esimerkiksi holhotaan monissa asioissa vielä suomalaisiakin enemmän. Metrossa mm. ilmoitetaan parin minuutin välein, koska seuraava juna lähtee ja siellä varoitetaan myös jatkuvasti taskuvarkaista kuuluttamalla. Nämä asiat tulivat heti ensimmäisenä mieleen lyhyellä reissulla. Tämän lisäksi siellä ollaan myös aika lailla harmaata massa mitä tulee mm. pukeutumiseen. Suurimmalla osalla Tukholmassa on samanväriset harmaat tai mustat takit ja persoonallista pukeutumista näkee jopa Helsinkiäkin vähemmän. Ruotsissakaan ei tuntemattomille jutella sen enempää kuin täälläkään, vaikka varsinkin nuoret ovat erittäin kielitaitoisia ja he pystyvät varmasti kommunikoimaan ulkomaalaisten kanssa erinomaisella Englannillaan. Siellä on myös johonkin piillotettu suurin osa kerjäläisistä ja juopoista, koska heitä ei juurikaan näkynyt. En millään usko ettei heitä Ruotsissa olisi lähes yhtä paljon kuin täällä.

Ruotsista voitaisiin ottaa paljon oppia ja nyt alkavat olla viimeiset mahdollisuudet tehdä niin. Kohta olemme sellaisessa tilanteessa ettei meillä ole kuin yksi tie ja sen tien suuntaviivat vetävät sitten jotkut muut instanssit kuin maamme hallitus, eduskunta ja ay-liike halusimme tai emme. Muistakin maista on tietysti mahdollisuutta saada hyviä neuvoja, mutta Ruotsi on kuitenkin lähin ja heihin meillä on erinomaiset välit. Ei muuta kuin porukkaa sinne kyselemään ja katsomaan miten he toimivat. Sen jälkeen sitten miettimään mitkä asiat voidaan siirtää myös Suomeen.

Mitä muita asioita voisimme ottaa opiksemme länsinaapurista?