perjantai 30. syyskuuta 2011

Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa veroja osa 2 verosuunnittelua

Jos ihmisistä monesti tuntuu siltä etteivät rikkaat maksa veroja suhteellisesti niin paljoa kuin esimerkiksi ylemmän keskiluokan puurtajat tai köyhät niin se on oikea johtopäätös. Mitä omiin verojenmaksuun tulee niin jokaisen kannattaisi suunnitella verojensa maksaminen niin, että siitä selviää mahdollisimman pienellä rahasummalla. Valitettavasti kuitenkin monet verosuunnittelun tavat kuitenkin maksavat aivan liikaa esimerkiksi köyhille ja keskituloisille. Tämän vuoksi saattaakin hieman köyhempiä V******A. Itselläni ei ole hirveän paljoa tietotaitoa verosuunnittelusta, mutta jospa tässä kuitenkin yrittäisin avata sanaista arkkuani tämänkin asian tiimoilta. Lähinnä muutamasta asiasta olen kuullut ”isoilta pojilta” ja nämä pari esimerkkiä ajattelin sitten jakaa, vaikka tämän blogin lukijoilla tuskin on kyseisiä rahasummia joita tarvittaisiin.

Joka vuosi toukokuun nurkilla saamme jokaisen rakastamat veroehdotukset postiluukusta ja riippuen ihmisestä sitten hurraamme tai kiroamme veronpalautusten tai mätkyjen saannista riippuen. Jostain syystä noin 70 prosenttia ihmisistä ovat niin perskeleen tyytyväisiä saadessaan veronpalautuksia. Myönnettäköön, että näin olen myös itse asiaan suhtautunut aikoinaan, vaikka kyse on lähinnä siitä, että valtio ja kunnat kusevat veronmaksajaa silmään tämän saadessa palautuksia. Kylmä faktahan on sellainen, että veronpalautusten korot ovat melkein nollissa, joten se tarkoittaa valtion itseasiassa voittavan inflaation verran pidätellessään liikoja maksettuja veroja vajaasta vuodesta melkein kahteen vuoteen. FFFUUUUU vois joku todeta tätä miettimällä. Kylmä faktahan on yksinkertaisesti sellainen, että kannattaa mieluummin maksaa mahdollisimman vähän veroja pyytämällä pienemmän verokortin kuin tarvitsee ja antaa inflaation hoitaa osansa niistä ennen kuin maksaa mätkynsä. Myönnettäköön, että parina viime vuonna olen tässä epäonnistunut pahoin ja palautuksia on tullut turhan paljon. Ensi vuonna täytyy kiinnittää tähän enemmän huomiota.

Valitettavasti oma keinovalikoima tuloverojen vähentämiseen on hyvin typistetty ainakin, jos haluaa tienata enemmän. Mitä pääomaverotulon maksuun tulee niin valitettavasti tämäkään ei ole mitään köyhien huvia vaan niiden, jotka tienaavat huomattavia rahasummia jo muutenkin. Suurin osa näistä suunnitteluista nimittäin vaativat sellaisen rahasumman mitä meillä köyhillä ei roiku tilillämme. Jotta saisimme jonkinlaisen käsityksen niistä rahasummista joita tarvitaan niin isot pojat ovat esimerkiksi laulaneet, että pystyäkseen perustamaan jonkinlaisen holding-yhtiön esimerkiksi Luxemburgiin tarvitsee palttiarallaa miljoona Erkkiä, jotta tämä on mahdollista. Tämä sitten mahdollistaakin käytännössä omien sijoitusvoittojen pimittämisen tehokkaasti Suomen verottajalta. Allekirjoittaneelta uupuukin siis enää vajaa miljoona, DOH. Myös oman yrityksen perustamalla Suomeen voi päästä verottomien tulojen pariin, mutta on kuitenkin muistettava, että verottomia osinkoja ei voi siirtää itselleen, jos ei ole riittävästi varoja voitonjakoon eli tästäkään ei kannata hirveän kateellinen olla yrittäjille, koska suuremman voiton saaminen vaatii ihan helvetin paljon enemmän duunia yrittäjältä kuin tavallinen palkkatyöläinen tekee työnantajalleen.

Kuitenkin on olemassa vaihtoehtoja, jotka vaativat pienempiä rahasummia kuten kahden eri arvo-osuustilin hallinnointi. Käytännössä kuitenkin tämä vaatii hieman isompia rahasummia sijoitettavaksi kuin allekirjoittaneen tämän hetkiset varat. Käytännössä tämä verosuunnittelu tapahtuu ostamalla samoja osakkeita ajallisesti hajauttaen kahdelle eri arvo-osuustilille ja sitten myymällä niitä osakkeita jotka ovat nousseet vähemmän. Normaalistihan verottaja katsoo verotuksen FIFO-periaatteella eli First In, First Out. Eli aikaisemmin ostetut osakkeet merkitsee verottaja aikaisemmin myydyiksi. Tämä eroaa kahdella arvo-osuustilillä käytännössä siten, että sijoittaja päättää miltä arvo-osuustililtä osakkeet myydään ensimmäiseksi. Tämä vaatii kyllä kaksi välittäjää, jotka eivät ota säilytysmaksua osakkeista tai riittävän suurta pääomaa. Itse tiedän vain Nordnetin online-välittäjistä joka ei pyydä säilytysmaksua. Jos tiedätte muita niin otan ilomielin tipsejä vastaan! Nyt kun alamme myös lähestyä vuoden loppua niin on syytä myös muistuttaa siitä mahdollisuudesta, että on aika taas myydä tappiollisia sijoituksiaan ennen vuoden loppua varsinkin silloin jos on tulossa myyntivoittoja aikaisemmista kaupoista. Nimittäin osakkeiden myyntitappiot voi vähentää voitoista seuraavan kolmen vuoden ajan. Osakkeet voi sitten ostaa takaisin vuoden vaihduttua. Tietysti samat osakkeet voivat myös nousta vuoden lopulla, joten kovin paljoa ennen vuodenvaihdetta tätä ei kannata tehdä.

Jos joku odotti tapoja kiertää veroja tästä kirjoituksesta niin joutui varmasti pettymään. Osa näistäkin tipseistä oli varmasti tuttuja lukijoille, joten uutta informaatiota tuskin tuli tällä kertaa, mutta aina on hyvä kerrata muistamiaan asioita.

- TT

2 kommenttia:

  1. Jos joutuu realisoimaan arvopapereita, niin yksi hyvä kikka on myös hyödyntää tonnin verottomat myynnit vuosittain. En nyt muista, oliko se tarkkaan ottaen 999e vai 1000 euroa, kun saa vuosittain myydä niin, ettei saadusta myyntivoitosta mene veroa. Tässä pitää kyllä olla melko tarkkana. Tämä tonnin raja koskee siis koko myyntimälliä, ei myyntivoittoa. Lisäksi jos myynti lipsahtaa vaikka 1001 euroon, niin vero muistaakseni menee koko määrän myyntivoitosta.

    VastaaPoista
  2. Arvopapereihin liittyvistä verosuunnittelun keinoista vielä:
    - Kaupankäyntipalkkiot ovat vähennyskelpoisia tulonhankkimiskustannuksia. Olen myös (muistaakseni kauppalehden keskustelupalstalta) lukenut, että jollain olisi mennyt sijoituskirjallisuus verotuksessa läpi tulonhankkimiskustannuksena. Tässä kohtaa vain oma mielikuvitus on rajana siinä, mitä arvon Vero Karhulle koittaa ehdottaa. Saapahan samalla valtion virkamiehet tehdä palkkansa eteen töitä pähkiessään, mitkä kustannukset ovat vähennyskelpoisia ja mitkä eivät.

    - Joissain tapauksissa kannattaa huomioida myös niin sanottu hankintameno-olettama. Siittä lisätietoa vaikka täältä: http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/verosanasto/hankintamenoolettama/

    VastaaPoista