Alkupisteessä

Moi vaan kaikille.

Vähemmän on enemmän kertoo yhden noin kolmikymppisen sinkkumiehen pyrkimyksestä henkilökohtaiseen vaurauteen huolimatta pienistä tuloista. Tämän blogin tarkoitus on seurata kuinka tämä tavoite tulee onnistumaan seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Kirjoittajana toivon lukijoiden saavan tätä lukiessa mahdollisia ideoita kuinka pärjätä vähemmällä rahankäytöllä nauttien kuitenkin elämän pienistä ja suurista iloista ilman jatkuvaa stressaamista asian suhteen. Monesti hyvätuloisilla ihmisillä on jatkuva rahapula johtuen lähinnä holtittomasta tuhlaamisesta ja toivon tuovani tähän muutosta lukijoilleni seuraavien vuosien aikana. Itse olen myös kärsinyt tai nauttinut (ihan miten kukin asian näkee) rahan tuhlaamisesta viimeisen vuosikymmenen aikana ja olen vasta alkutaipaleella muutoksessani.

Tämä on pitkä ja kivinen tie eikä se tapahdu yhdessä yössä tai edes vuodessa vaan pikkuhiljaa vuosien mennessä eteenpäin. Omasta mielestäni olen kuitenkin päässyt hyvään alkuun ja säästöönkin on alkanut jäädä rahaa. Itse pidän tätä muutosta välttämättömänä jopa paristakin eri syystä: ensimmäinen ja ehkä se olennaisempi syy on se, että tässä pikkuhiljaa aikuistuessani olen alkanut tajuamaan kuinka haluan elämääni viedä eteenpäin. Tämä tapa ei kuitenkaan ole se perinteinen: rivitalonpätkä, keskituloisuus, asuntolaina jota maksetaan parikymmentä vuotta, kahdeksasta neljään istuminen toimistossa ja sitten vielä normaalit palkattomat ylityösessiot puhelimessa. Tavoitteenani on nauttia mahdollisimman paljon kaikista elämän eri osa-alueista kuten työstäni, harrastuksistani ja muusta vapaa-ajasta.

Toinen syy rahankäytön muutoksen välttämättömyyteen katson olevan tulevassa vakavassa talouskriisissä joka tulee pakottamaan ihmiset elämään hyvinkin säästäväisesti ja miettimään tarkasti kuinka varsinkin velalliset ja pienituloiset haluavat vähäiset rahansa käyttää. Oma arvioni on länsimaisen elämäntyylin pakollisessa muutoksessa johtuen heikosta kilpailukyvystä esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihin aasian maihin verrattuna. Esimerkiksi Suomen valtio ottaa näinä hieman parempinakin aikoina vielä velkaa noin 10 miljardia Euroa joka vuosi. 50 miljardin Euron budjetilla tämä tekee vajeeksi 20 prosenttia. Kovin moni firma ei tällä vajeella pysyisi kovinkaan pitkään pystyssä, mutta Suomelle se on kuitenkin mahdollista monia vuosia johtuen siitä että valtiolla on veronkanto-oikeus ihmisten tuloihin. Mitä kauemmin tätä touhua jatketaan niin sitä pahemmat ongelmat siitä seuraa sekä yksityisille ihmisille, että valtiolle ja kunnille. Seuraavien vuosien aikana monet pieni- ja keskituloiset tulevat kärsimään hyvinkin pahoista talousvaikeuksista rikkaiden taas rikastuessa entisestään. Tämä kriisi on matemaattinen tosiasia eikä se tule siitä mihinkään muuttumaan, vaikka virallisen totuuden puhujat muuta sanoisivatkin. Tämä on myös yksi selkeä syy sille miksi itse aion pyrkiä elämään säästäväisemmin ja välttämään suuria sitoumuksia kuten asuntolainaa.

Blogin sisällöstä sen verran, että tämä tulee käsittelemään tapoja säästää rahaa ja sijoittaa sitä tuottavasti. Lisäksi ajattelin kirjoittaa muista omaa sydäntäni lähellä olevista aiheista joita ovat mm. urheilu ja matkailu. Näistä jälkimmäisistä ei tosin taida tulla kovin usein kirjoiteltua.

Toivon teille kaikille lukijoilleni antoisia lukuhetkiä blogini parissa ja toivottavasti jokainen saa jonkinlaisia elämyksiä näistä raapustuksista. Näitä kirjoituksia saa vihata tai rakastaa jokainen ihan oman makunsa mukaan. Se on vähän niin kuin ”up yours” kuten eräs mäkeä hypännyt suuri ”ajattelija” on sanonut aikoinaan.