Civilization The west and the rest Niall Ferguson. ”Sivilisaatio – länsi ja muut”

”Historiasta opimme ettemme opi historiasta mitään” En muista kuka tämän viimeisen lauseen on keksinyt, mutta se kyllä kuvaa aika hyvin entisiä menestystarinoita ja katastrofeja menneiltä ajoilta. Yleensä ne samat virheet toistuvat joissain muodoissa yhä uudelleen hieman erilaisilla mausteilla höystettynä. Kyseinen kirja tuo mielestäni esille hyvinkin selkeästi mistä länsimainen menestystarina johtuu. Ferguson on kirjassaan maininnut 6 niin sanottua ”tappajasovellusta” jotka ovat johtaneet läntisen maailman ykkösasemaan viime vuosisatojen aikana ja ne ovat:

1. Kilpailu
2. Tiede
3. Kiinteistöoikeudet
4. lääketiede
5. kulutus
6. työmoraali

Tässä kirjassa Ferguson käy esimerkein läpi millä tavalla nämä sovellukset ovat vaikuttaneet eri kansakuntiin ja käyn tässä kirjoituksessa niitä vain hyvin pintapuolisesti läpi ja yritän miettiä mitä tämä nykypäivänä tarkoittaa länsimaailman kannalta. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon maailman muuttuminen ja todeta esimerkiksi ettei nykypäivänä kulutus mielestäni enää kuulu noihin huippusovelluksiin.

Jos nyt lähdetään ensimmäisenä kilpailusta niin tällä on ollut heti löytöretkistä lähtien suuri vaikutus länsimaiden menestykseen. Jo Kolumbuksesta lähtien ovat eurooppalaiset kilpailleet keskenään muun muassa siirtomaiden valtaamisessa ja uusien kauppareittien löytämisessä, kun taas mm. kiinalaiset ovat käytännössä pysyneet omissa oloissaan ennen viime vuosisataa eivätkä ole juurikaan joutuneet kilpailemaan muiden kansakuntien kanssa. Myös valtioiden sisäinen kilpailu on ollut hyvinkin kovaa eri sukujen taistellessa vallasta. Myös kaupunkien välinen kilpailu läntisessä Euroopassa ja pohjois-Amerikassa. Nykypäivänä tälläistä kilpailuetua läntisen maailman ja Aasian välillä ei ole vaan kaupungistuminen on kiihtynyt ja varsinkin Kiina kilpailee tosissaan länsimaiden kanssa kaikilla aloilla mikä tuo heidät selkeästi länsimaiden tasolle, jos ei jopa ohikin jo nykypäivänä.

Tiede on myös selkeästi mennyt huomattavasti eteenpäin ensin Euroopassa sitten yhdysvalloissa ja vasta viimeisen vuosisadan aikana myös muilla mantereilla ja etenkin viimeisten vuosikymmenten aikana Kiinassa. Täytyy ottaa huomioon sen verran, että kirja kertoo viimeisten vuosisatojen tapahtumista ja Kiinahan tunnetusti oli maailmanvalta tieteessä jo hyvinkin varhain, mutta silloin he eivät olleet juuri tekemisissä muun maailman kanssa. Ehkä tärkein sovellus tieteessä oli kirjapaino joka sai aikaan tiedon siirtämisen Euroopassa ennen näkemättömällä vauhdilla. Mitä taas tulee Fergusonin esimerkkeihin niin kirjassa mainittu sotateknologian kehitys oli yksi syy ottomaanien pysäyttämiselle ennen Euroopan valtaamista. Muslimeita hallitsi liikaa uskonto mikä rajoitti heidän kilpailukykyään tieteen tekemisessä. Myöskin tieteessä alkaa kohta olla länsimaiden etuasema syöty, sillä varsinkin myönnettyjen patenttien määrässä Kiina alkaa ottaa kovaa vauhtia kiinni jopa Yhdysvaltoja. Kiinalla on kuitenkin vielä hyvin paljon matkaa Yhdysvaltojenkin kiinniottamiseen, mutta kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Kiinteistöoikeuksilla tarkoitetaan tavallisten kansalaisten oikeus omistaa maata ja tässä kirjassa mainittu esimerkki on siirtolaisten siirtäminen Euroopasta Amerikan mantereelle. Kirjassa verrataan Meksikon kehitystä Yhdysvaltoihin ja kuten varmasti olemme huomanneet niin pohjoisemmassa menee huomattavasti paremmin kuin etelässä. Vaikka espanjalaiset saapuivatkin huomattavasti aiemmin niin he keskittyivät lähinnä ryöväämiseen, kun taas Englannista siirtyneet siirtolaiset saivat palkinnoksi oikeuden omistaa maata jota he sitten saivat viljellä ja kehittää oman tahtonsa mukaan. Kyse ei siis ollut käytännössä pelkästään oikeudesta maahan vaan myös paremmista yksilöllisistä oikeuksista luoda itselleen vaurautta omalla tavallaan. Nykypäivänä länsimaat ovat mielestäni vielä selkeästi edellä näissä asioissa varsinkin Kiinaa, sillä siellä valtio taitaa vielä nykypäivänäkin hallita aika pitkälti sitä tuottoa mikä oman maan omistamisesta tulee länsimaissa. Muista Aasian maista en osaa kyllä sanoa mitään.

Lääketieteen kehitys on tietysti ollut myös yksi suuri menestystarina länsimaissa ja sen myötä ihmisten elinaika on kasvanut täällä niin pitkälle verrattuna mm. Afrikkaan. Myös Intia on pysynyt taantumuksellisena aiemmin tämän suhteen, sillä mm. Gandhi piti lääketiedettä aivan turhana länsimaisena keksintönä ja tämä on myös näkynyt maan kehityksessä hyvin pitkään. Käytännössä lääketiede on myös yksi suuri syy sille miksi länsimaat pystyivät ryöstämään Afrikkaa viimeisten vuosisatojen aikana, sillä länsimaalaiset pysyivät paremmin terveinä Afrikan tautien riivaamana. Itse pidän länsimaiden etuna vielä nykyaikana länsimaisen lääketieteen etumatkaa mm. Aasialaiseen lääketieteeseen verrattuna, mutta tämäkin ala on sellainen, että varsinkin Kiina ottaa kiinni kovaa vauhtia meitä.

Kulutus on mielestäni ehkä nykyaikana kaikista kiistanalaisin näistä killerisovelluksista, mutta mitä taas tulee selkeisiin esimerkkeihin historiasta niin tämäkin sovellus on kyllä varmasti ansainnut paikkansa. Kulutushan on käytännössä johtanut viime vuosisatojen teolliseen vallankumoukseen ja massatuotannon etuihin. Alunperin massatuotanto taisi alkaa tekstiilituotannosta. Itse pidän turhaa kulutusta nykypäivänä aikamoisena rasitteena mikäli se tapahtuu ilman riittäviä resursseja, sillä nykypäivänä maapallon luonnonvarat alkavat olla vähenemään päin tai siis käytännössä niitten hyödyntäminen maksaa koko ajan enemmän niiden ollessa vaikeammin hyödynnettävissä. Myös velaksi kuluttaminen joka on hyvin nähtävissä varsinkin länsimaissa saattaa johtaa kansantalouksien tuhoon näiden kilpailukyvyn heikentyessä. Itse pitäisin kohtuullista kulutusta ihan hyvänä asiana Suomessakin, mutta liika on aina liikaa.

Työmoraali on mielenkiintoinen käsite nykyaikana. Uskaltaisin väittää sen olevan rapautumassa länsimaissa ja varsinkin Euroopassa. Fergusonin kirjan mukaan uskonto on suurin syy työmoraalin kehittymiselle länsimaissa ja kyse on nimenomaan uskontoon perustuvasta seikasta. Fergusonin mukaan tämä selittää myös osittain syyn sille miksi länsimaiden kehityksellä on selkeitä eroja latinalaisten maiden ja muiden välillä. Kyse on siis katolisen ja protestanttisen kristinuskon painotuseroista. Protestantithan ovat tehneet viimeisten vuosisatojen aikana varsinkin Euroopassa huomattavasti pidempää päivää ja tehokkaammin. Mitä taas tulee länsimaihin ja aasialaisiin niin nykypäivänä olemme aivan liikaa jäljessä tehdyissä työtunneissa, jotta voisimme pitää yllä kilpailukykyämme ja sitä myötä kansantalouksiemme menestystä muuttamatta tapojamme. Itse tulen ennustamaan rajua romahdusta suhteellisessa elintasossamme verrattuna aasialaisiin.

Johtopäätöksenä voisi vielä tiivistää, että länsimaat ovat menettämässä kilpailukykyään edellämainittujen asioiden takia. Kylmä fakta on se, että länsimaiden kilpailukyky paranee ainoastaan työmäärää tai tuottavuutta lisäämällä ja tuottavuus ei nouse enää riittävästi resurssien hyödyntämistä parantamalla tarpeeksi nopeasti. Vertaa esimerkiksi öljyn, metallien ja ruoan hinnannousua tuottavuuden nousuun. Jos ei halua nostaa työmääriään on pakko nostaa tuottavuuttaan ja parhaiten se tapahtuu investoimalla säästämänsä rahat tuottoisasti ja blogissani on nimenomaan kyse siitä kuinka saada säästettyä, pidettyä kulutuksensa kohtuullisena ja kuinka laittaa rahat tekemään työtä itsensä sijaan.

Kaiken kaikkiaan kirja oli omasta mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen, vaikka se onkin suhteellisen pitkä ja välillä myös raskaslukuinen. Suosittelen kaikille jotka ovat vähääkään kiinnostuneet aihepiiristä. Kirja löytyy myös aivan varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten pienellä vaivalla sen saa haettua luettavakseen. Itse en halua arvostella kirjoja numeroasteikolla, joten en sitä tee nyt enkä jatkossakaan. Seuraava kirja-arvostelu tulee varmaan vasta helmikuussa, mutta mikäli ihmisillä riittää enemmänkin mielenkiintoa makuani kirjojen suhteen niin voin kyllä suositella luettavaksi eri aihepiireistä mielenkiintoisia kirjoja.

Tässä tämä arvostelu tällä kertaa.

- TT