Koelukijaksi?

Moi kaikille.

Nyt teillä on mahdollisuus osallistua kirjantekoon. Etsin koelukijoita rahasta kertovaa kirjaani varten. Alunperin kirjan nimi oli vähemmän on enemmän rahassa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että se saattaa muuttua. Kirjalle voi ehdottaa nimeä ihan vapaasti. Toiveissani olisi löytää 5-10 koelukijaas, jotka antaisivat palautetta kirjasta. Kirjassa on tällä hetkellä 13 lukua. Asia voi tosin muuttua jossain vaiheessa, mutta alustavasti ne sovat seuraavat:

1. Johdanto
2. Ajattelumallit
3. Raha
4. Rahan psykologia
5. Tulot
6. Budjetointi
7. Terveet rahankäyttötavat
8. Tili tuli, tili meni, kuka välistä sen veti?
9. Kuluttaminen
10. Sijoittaminen
11. Pitkän aikavälin strategia
12. Askel askeleelta kohti terveempää taloutta ohjelma
13. Yhteenveto ja loppusanat

Tällä kertaa en ajatellut jakaa pelkästään yhtä osiota luettavaksi vaan koko sen osan kirjasta, jonka olen saanut valmiiksi silloin, kun lähetän ensimmäisen osan koelukijoille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maaliskuun lopussa olisi hieman yli 150 sivua  aluksi luettavaksi mikäli ei yllätyksiä satu.  Tämän jälkeen lähetän koelukijoille mahdollisesti lisää luettavaa materiaalia mikäli he niin haluavat. Mikäli joku haluaa luka vain yhden luvun niin siitä voimme myös neuvotella erikseen. Koelukijoille en voi juurikaan rahallista korvausta antaa, mutta palautetta antaneet koelukijat saavat koko kirjan ennen sen julkaisemista omakseen. Todennäköisesti joudun ensiksi laittamaan kirjan sähköisenä versiona, mutta laitan myös kirjana kunhan saan kirjoja painettua.

Minulla on joitakin vaatimuksia koelukijoille:

1. Suomen kielen taito
2. Oman nimen käyttö
3. He eivät ole kavereitani.
4. He pyrkivät kriittiseen ajatteluun. (eivät ole yhden asian ihmisiä) Liika aatteellisuus estää asioiden kriittisen tarkastelun.

Mikäli sinua kiinnostaa osallistua tähän projektiin koelukijan ominaisuudessa niin laita minulle vapaamuotoinen hakemus missä kerrot lyhyesti itsestäsi. Minua ei kiinnosta tittelit eikä tutkinnot, joten niillä ei ole väliä. Toivoisin mahdollisimman paljon erilaisia ihmisiä, jotkka haluisivat osallistua tähän projektiin. Talousasioista ei tarvitse välttämättä tietää mitään etukäteen. Tällaisten ihmisten löytäminen olisi jopa suotavaa.

Luen kaikki hakemukset ja vastaan niihin kaikkiin mikäli ei niitä ei tule monia kymmeniä. Pyytäisin vastaukset 22.3 mennessä sähköpostiini: lessismorefinland@gmail.com. Tarkoitus on lähettää maaliskuun loppuun mennessä ne kohdat kirjasta, jotka olen saanut kirjoitettua.

-TT

PS: Lisäinformaatiota voi pyytää samasta sähköpostiosoitteesta mikäli siltä tuntuu.

Peli, jossa pelaaja häviää lähes aina

Kuvittele, että sinulla on 10000€:a ylimääräistä rahaa ja sinun pitää miettiä laitatko ne peliin, jossa toinen pelaaja pelaa rahoillasi ilman, että sinulla on juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lopputulokseen. Tämän lisäksi sinä kannat kaikki riskit ja sinun puolestasi pelaava henkilö ottaa sinulta mahdollisista voitoista parhaimmillaan kymmeniä tuhansia Euroja? Laittaisitko rahasi tähän peliin näillä tiedoilla?

Pelin nimi ei ole Lotto jota pelaa joku puolestasi, vaikka se näillä määritelmillä voisikin olla. Jos joku ihminen ei ole vielä arvannut mistä asiasta on kyse niin tällä kertaa on kyse aktiivisista osakerahastoista. Aktiivisista osakerahastoista puhuttaessa on muistettava, että todennäköisesti asiakas tienaa niihin sijoittamisessa rahaa, mutta kun otetaan huomioon vaihtoehtoiskustannukset niin tällöin puhutaan ihan eri pelistä. Kun verrataan aktiivisia rahastoja indeksirahastoihin niin huomataan kuinka aktiivisten rahojen kulut syövät tuotot. Tämä väitteeni on absurdi ilman todisteita asiasta, joten sen takia on varmaan syytä siteerata eri tutkimuksia asiasta. Valitettavasti Suomessa tutkimuksia ei ole juuri tehty. Yksi syy niistä on varmasti se ettei niitä juuri kukaan rahoitusalalla toimiva halua maksaa, koska tulokset eivät täsmää alan lupausten kanssa.

Joudumme siis lähinnä tyytymään uudella mantereella tehtyihin tutkimukseen, jotka eivät ole sataprosenttisesti yhteneviä suomalaisten rahastojen kanssa, mutta niistä saadut tulokset kertovat tylyn totuuden tästä tuhansien miljardien liiketoiminnasta. Marko Erolan kirjassa Paras Sijoitus on siteerattu mm. John Boglen tekemää tutkimusta, jossa verrattiin osakerahastojen tuottoja niiden vertailuindekseihin vuosina 1970-1999. Tutkimuksessa oli mukana 355 rahastoa, joista ainoastaan yhdeksän voitti vertailuindeksinsä. Nämä tulokset on tiettävästi saatu kaikkien rahastojen kulujen jälkeen. Suomesta ei nopealla etsinnällä löytynyt laajoja tutkimuksia asiasta, mutta mikäli joku tietää sellaisen niin voi laittaa kirjoituksen kommenttiosioon linkin. Koska todennäköisyys indeksin voittavaan rahastoon sijoittamisesta on niin pieni niin suosittelen jättämään asian kokonaan väliin.

Miksi rahastot sitten eivät keskimäärin pärjää vertailuindeksilleen? Suurin syy siihen on se, että järjestelmä on pelaajaa vastaan. Tämä johtuu siitä, että aktiivisten rahastojen kulut ovat paljon suuremmat kuin esimerkiksi indeksirahastojen. Näihin kuluihin kuuluvat:

• Hallinnointipalkkio
• Merkintä- ja lunastuspalkkiot
• Kaupankäyntikulut
• Tilinhoito- ja pankkikulut
• Mahdollinen tuottopalkkio

Keskimääräiset hallinnointipalkkiot Erolan kirjan mukaan olivat vuonna 2008 noin puolitoista prosenttia. Merkintä- ja lunastuspalkkiot ovat nykyään pienet, koska yleensä pankit tarjoavat asiakkailleen ne joko ilmaiseksi tai hyvin vähäisinä silloin, kun asiakas maksaa muistakin pankkipalveluista. Kaupankäyntikulut syntyvät, kun rahasto ostaa ja myy osakkeita. Tämän lisäksi niistä tulee kuluja, koska osto- ja myyntitarjouksilla on eroja. Näitä kutsutaan spreadeiksi. Kaupankäyntipalkkiot olivat vuonna 2008 noin 1.6 prosenttia. Tämän lisäksi rahastoilla on rahaa käteisenä jonkinlainen summa joka myös syö tuottoja. Tarkempia tietoja voi jokainen etsiä itse Erolan kirjasta, joten todetaan vain rahastosijoittajan takamatkan olevan huomattava, kun mietitään sitä kuinka järjestelmä toimii aktiivisiin rahastoihin sijoittavaa vastaan. Mitä tämä tarkoittaa lukuina?

Erolan kirjan mukaan Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan keskimääräinen rahastosijoittaja häviää rahaston vertailuindeksille juuri hallinnointipalkkion verran, joten verrataan tuota 1.5%:ia mahdolliseen indeksirahastosijoitukseen, jonka kulut ovat 0.5%:ia. 10000€:a sijoitettuna 20 vuodeksi, kun oletetaan keskimääräisen indeksisijoituksen tuottavan 7%:ia joka vastaa keskimääräistä historiallista tuottoa viimeisen parinsadan vuoden aikana. 20:n vuoden jälkeen:

indeksirahasto: 1.065^20*10000€ =35236€

akt. Rahasto 1.055^20*10000€ =29178€

Mitä pidempään sijoitusta pidetään sitä suurempi ero korkoa korolle ilmiön myötä tulee indeksisijoittajan eduksi. 40: n vuoden jälkeen vastaavat luvut ovat: 124161€ ja 85133€. Toisin sanoen 40 vuoden jälkeen aktiivinen rahasto on syönyt jopa 34%:ia mahdollisista tuotoista. Toisin sanoen aktiivinen rahasto syö voitoista huomattavan osan. Näistä esimerkeistä on helppo huomata, että järjestelmä on selkeästi pelaajaa vastaan, joten kannattaa miettiä itse kannattaako tätä peliä edes yrittää pelata vai olisiko järkevämpää pelata suosiolla toista peliä? Seuraavan kerran, kun menet jonkun sijoitusneuvojan pakeille niin mieti tarkkaan kannattaako hänen neuvojaan uskoa mikäli hän on aktiivisia rahastoja myymässä? Sijoitusneuvojan etu on nimittäin harvoin sama kuin asiakkaan. Mitä todennäköisemmin sijoitusneuvojalle on edullisinta saada sinut ostamaan rahastoa, jossa on kalliimmat kulut. Tulevassa rahaa käsittelevässä kirjassani tulen käsittelemään tätä ja montaa muuta säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvää asiaa. Tulen hakemaan siihen koelukijoita maaliskuussa, joten kannattaa jo etukäteen miettiä haluaako osallistua kyseiseen projektiin.

Eipä muuta,

-TT

Kirjoittamalla lisätuloja, mistä ideat?

Jos joku haaveilee lisätuloista kirjoittamalla niin on syytä ehkä miettiä mistä saa ideoita omiin kirjoitusprojekteihinsa. Todettakoon nyt heti ettei hyväkään idea vielä välttämättä kanna pitkälle mikäli siitä ei ole kukaan kiinnostunut. Tarkoitus on tällä kertaa keskittyä enemmän siihen mistä lähteistä ideoita kirjoitusprojekteihin tulee kuin mitkä ideat mahdollisesti ovat kannattavia. Tämä asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaa, koska harvoin kyseessä on hirveän tietoinen prosessi. Monet ovat esimerkiksi kysyneet, mistä sain idean kirjaani, mutta suoralta kädeltä en ole osannut tähän vastausta antaa.

Ideoita voi saada monesta eri lähteestä. Tämä on mielestäni enemmän sääntö kuin poikkeus, koska ideat tulevat suurimmaksi osaksi ainakin allekirjoittaneelle itsestään. Myös paikat joissa ideat tulevat vaihtelevat julkisista kulkuvälineistä metsiin. Joskus ideat ovat kyllä ihan suoraan kopioitu joiltakin muilta. Tällöin on syytä panostaa siihen ettei näkökulma tiettyyn asiaan ole täysin yhtäläinen verrattuna lähteeseen. Ideoiden ottaminen muilta ei mielestäni ole huono asia edes sille ihmiselle, jonka alkuperäinen idea on kyseessä. Monesti jopa alkuperäisen idean keksijä voi saada omaa ideaa parantavia ärsykkeitä.

Mistä sitten näitä lähteitä löytää? Oma näkemykseni tähän asiaan on se, että jokaisen kannattaa niin sanotusti altistua mahdollisimman monelle ja erilaiselle ärsykkeelle. Ei siis kannata keskittyä ainoastaan itseään kiinnostaviin asioihin tai näkökulmiin ja hylätä kaikki muut sen takia etteivät ne sovi omaan maailmankuvaan. Oma näkemykseni on se, että vaikka on helppoa olla ainoastaan samaa mieltä muiden kanssa niin se on jopa vahingollista. Tässä asiassa vähemmän ei ole enemmän. Vastakohdat saattavat stimuloida hyviinkin ideoihin. Esimerkiksi insinöörien kannattaisi välillä keskittyä näkemään asiat humanistien näkökulmista, vaikka tämä monelle insinöörille kuulostaakin äärimmäiseltä vääräuskoisuudelta. Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia kuin mitä ihmiset kuvittelevat.

Vaikka etsiikin muita lähteitä ja altistuu niiden tuottamille ärsykkeille niin silti on parempi kirjoittaa sellaisista asioista, jotka kiinnostavat itseään. Tämä siitä syystä, että on hirveän vaikeaa motivoitua kirjoittamaan muista asioista. Mitä isommasta projektista on kyse sitä varmemmin jossain vaiheessa iskee motivaationpuute, joka lopettaa helpommin sellaiset projektit joihin ei ole sataprosenttisesti motivoitunut. Valitettava tosiasia on se, että luomisen tuska iskee pakosti välillä meihin jokaiseen. Siltä ei voi välttyä, vaikka kuinka siihen pyrkisikin. Jatkuvasti stimuloivaa ympäristöäkin on mahdoton ylläpitää jatkuvasti. Jos esimerkiksi miettii pidemmän kirjan kirjoittamista niin on käytännössä lähes pakko kirjoittaa sellaisesta aihepiiristä joka itseään kiinnostaa. Siitä huolimatta huonoilta hetkiltä ei välty.

Voiko ideoita pakottaa esiin? Vastaukseksi kelpaa sekä kyllä että ei. Jossain määrin ideoita voi pakottaa keskittymällä esimerkiksi ideointiin kynän ja paperin kanssa jossakin itseään stimuloivassa ympäristössä. Tämä idealihaksen kehittäminen ei takaa hyviä ideoita, mutta saattaa jossain määrin lisätä niiden keksimisen todennäköisyyttä. Itse suosin kahviloita, jotka sijaitsevat paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Toisille esimerkiksi metsässä käveleminen tai järven rannalla istuminen voivat olla stimuloivia ympäristöjä. Jotkin tieteelliset tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, että metsässä voi tosiaan saada enemmän luovia ajatuksia kuin monissa muissa paikoissa. Oman kokemukseni mukaan ideoita ei voi kuitenkaan saada väkipakolla esiin juuri tiettynä hetkenä, koska ne yleensä tippuvat jostain itsestään. Yksi tapa tuottaa parempia ideoita on yhdistää kaksi kohtalaista ideaa yhdeksi hyväksi ideaksi. Tämä niin sanottu ”ideaseksi” tuottaa keskimäärin hieman parempia ideoita. Aika monet ideat ovat yksittäisinä aika lailla turhia. Suurin osa ideoista on huonoja. Tätä tosiasiaa ei pääse millään pakoon.

Ideointiprosessia voi toki käyttää myös muihinkin asioihin kuin kirjoittamiseen, joten kannattaa ajatella asiaa laajemmin kuin mitä tässä kirjoituksessa on käyty läpi. Jos sinulla on jotain vinkkejä muille kuinka löytää hyviä ideoita kirjoittamiseen tai muihin luovuutta vaativiin asioihin niin toivottavasti jaat ne kanssamme.

-TT

Tammikuu2015 Cash +20€ Salkku +11.1%

Odotin enemmän plussaa kuin mitä loppujen lopuksi tuli. Ei siis voi olla hirveän tyytyväinen. Menopuolella ei ollut yllätyksiä ja onnistuin kuluttamaan jopa joitakin kymppejä vähemmän rahaa kuin mitä odotin. Kaiken kaikkiaan oli suhteellisen odotettu kuukausi eikä mitään suurempia yllätyksiä tullut. Ehkä sijoitussalkun suurempi kasvu oli yllätys, mutta sekin tuppaa menemään normaalien vaihteluiden piikkiin enemmän tai vähemmän.

Tulot jäivät noin satasen vajaiksi. En tiedä tuliko minulle joku ajatusvirhe vai mistä syystä näin kävi. En nimittäin ainakaan juuri tällä hetkellä löydä selkeää syytä siihen. Voi tietysti olla, että pienistä puroista on kasvanut hieman isompi virta. Helmikuun tulojen odotan olevan tammikuun luokkaa. Saa nähdä miten todellisuudessa käy. Helmikuun menojen ollessa pienemmät pitäisi minun päästä paremmin plussalle tällä kertaa. Toivottavasti myös etukäteisarviot pitävät paikkansa. Helmikuussa on tarkoitus pitää viikko lomaa, joten se vähentää hieman tuloja. Oma arvioni helmikuulle on noin 150€ plussaa.

Sijoituksista ei ole paljoa sanottavaa, koska omat salkkuosakkeeni eivät ole vielä julkaisseet tilinpäätöstietojaan viime vuodelta. Outotecilta ja PKC Groupilta odotan molemmilta parempia tulevaa vuotta kuin mitä edellinen oli. Silti molempia kohtaan on pakko suhtautua varauksella, koska en odota tältä vuodelta ainakaan liikevaihdon kasvua. Sen sijaan odotan kyllä parempaa kannattavuutta. Outotecin kohdalla se on vähimmäisvaatimus, mutta PKC on monimutkaisempi tapaus, koska se on edellisenä vuonna sentään ollut mitä todennäköisimmin selkeästi voitollinen. Kehittyvien markkinoiden ETF:t nousivat tammikuussa yllättävänkin paljon, mutta syy siihen on se, että Shanghain pörssi on avautumassa vihdoinkin myös ulkomaisille sijoittajille. Vielä kaupankäynti on aika lailla rajoitettua, joten kokonaan pörssiä ei ole avattu. Uskon pääoman jatkossakin virtaavan ainakin jonkin aikaa nimenomaan juuri Shanghain pörssiin, joten en ole yllättynyt mikäli lähikuukaudet myös lisäisivät kehittyvien markkinoiden ETF:ien nousua. Pitkän aikavälin kehitys onkin jo enemmän kysymysmerkki. Mitä tulee tammikuussa jo julkaistuihin tilinpäätöstietoihin niin mielestäni on selvää, että osakkeet ovat kalliita eikä nykyhinnoilla voi juuri löytää kovin montaa edullista sijoituskohdetta ainakaan Helsingin pörssistä. Parempi siis keskittyä käteisen keräämiseen parempia ostopaikkoja odotellessa.

Henkilökohtaisessa elämässäni ei tapahtunut suuria muutoksia. Tammikuun ehdoton kohokohta oli laivareissu vanhojen opiskelukavereideni kanssa. Heidän kanssaan tuli vietettyä ehkä elämän tähän asti parhaat vuodet. Toisaalta tämä reissu ehkä jotenkin paljasti sen karun tosiasian, että jotkin ennen tärkeämmät ihmissuhteet on tullut laiminlyötyä viime aikoina. En nyt tarkoita sitä, että pitäisi jatkuvasti olla muiden kanssa tekemisissä vaan, että edes välillä muistaisi kavereilta kysyä miten niillä menee. Tietysti tämä toimii molempiin suuntiin, mutta ei kyseessä niin suuri vaiva ole etteikö sitä itsekin voisi tehdä. Kysehän on lähinnä nautinnosta.

Ensimmäinen kirjani on nyt ollut myytävänä puolitoista kuukautta ja on todettava myynnin olleen vähäisempää kuin mitä itse olin odottanut. Siitä ei voi syyttää kuin itseään. En ole mitä ilmeisimmin onnistunut kommunikoimaan kirjan hyötyjä riittävän hyvin. Hinnoittelukin voi olla väärä. Toisaalta olen itse varma siitä, että kirjan hinta ei vastaa läheskään sen arvoa. Uskon kirjan kuitenkin myyvän pidemmällä aikavälillä enemmän. Kirjassa kerrotaan mm. tästä.

Kirjaprojektini tulevat jatkumaan vielä ainakin seuraavat vuodet ja yksi suuri syy siihen on se, että nämä projektit hyödyttävät minua oppimismielessä erittäin paljon. Tammikuussa sain suunnilleen valmiiksi uuden kirjani rakenteen, joten nyt voi lähinnä keskittyä kirjoittamiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että rahasta kertova kirjani valmistuu loppuvuodesta. Kirjan pituus tulee olemaan varmaan 200-250 sivua. Koelukijoita uuteen kirjaan alan etsiä varmaan helmikuun puolivälissä. Tällä kertaa tulen tekemään asiat hieman eri tavalla ja annan koelukijoille mahdollisuuden lukea koko tekstin yksittäisten kappaleiden sijaan, mutta tästä asiasta lisää hieman myöhemmin.

Bloggaamista jatkan suunnilleen samalla tahdilla eli keskimäärin kerran tai kaksi viikossa. Enempään ei tällä hetkellä riitä rahkeet.

Näillä mennään mitä on juuri nyt.

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Veroilla on merkitystä osakesäästäjälle (korjattu)

Tehdessäni uutta kirjaani kompastuin verottajaan tai tarkemmin sanottuna osinkoverotukseen joka näyttäisi syövän enemmän tuottoja kuin odotin. Tämä kaikki varsinkin pitkällä tähtäimellä. Koska tämä kaikki yllätti ainakin minut ja laskuni eivät tunnu täsmäävän aikaisempaan ajatteluuni, on minun pakko laittaa laskuni jo nyt esille. Kyseessä on tietysti teoreettiset esimerkit, koska kukaan meistä ei tiedä miten verotus tulee vaikuttamaan tuottoihin seuraavien vuosikymmenien aikana. Verottaja, kun on riippuvainen poliitikoista ja heidät vaihdetaan keskimäärin joka neljäs vuosi. Pidemmittä puheitta suoraan asiaan:

Ennen kuin kuin alamme laskemaan tarkemmin verojen vaikutusta sijoituksiin on syytä näyttää mikä on tilanne verojen suhteen juuri nyt. Kaikki esimerkit ovat enemmän tai vähemmän keskimääräisiä arvioita, koska verottaja voi tehdä muutoksia päätöksiinsä. Pörssiyhtiöiden pääomatuloista veroja menee seuraavasti:

• Pääomaverojen prosentti on 40000€:n asti 30%:ia ja siitä ylöspäin 32%:ia
• Osingot ovat 85%:sti pääomatuloa ja 15%:ia verotonta
• Osakkeiden luovutusvoitot ovat 100%:sti verotettavaa pääomatuloa
• Yli 10 vuotta omistettujen osakkeiden myynnissä voidaan käyttää 40%:in hankintameno-olettamaa ja alle 10 vuotta omistetuissa 20%:in.

Seuraavissa esimerkeissä oletamme reaalituottojen olevan kulujen jälkeen 7%/vuosi. Oletamme osinkojen ja osakkeiden arvonnousun olevan keskimäärin tasoissa eli 3.5%/vuosi molemmilla. Oletamme pitkäaikaisen sijoituksen horisontiksi 30 Vuotta ja lyhyempiaikaisen sijoitushorisontin olevan vuosi. Lyhyen ajan horisontin omaava sijoittaja tekee kauppoja keskimäärin kerran vuodessa. Oletamme hänen saavan myös osinkoja joka vuosi. Katsotaan ensin pidempiaikaisen sijoittajan tuottoja verojen jälkeen, kun sijoitettava summa on ollut 1000€:a.

30V sijoitus: 1000€*(1.07-(0.035*0.255))^30 noin 5921€

Arvonlisäystä 2807€ ja osinkoja 2114€ alkupääoma 1000€

Hankintameno-olettamaa 40% käyttäen saadaan veroja 3807€*0.6*0.3=685€

30V sijoitus veroineen 5921€-685€=5236€

1V kerrallaan 1000€*(1.07-(0.035*0.255+0.035*0.3))^30=4394€ 

Kuten näistä esimerkeistä näemme niin veroetu pitkäikaiselle sijoittajalle on selkeä. Se mikä tästä esimerkistä ei suoraan näy on se, että ilman hankintameno-olettamaa etua ei oikeastaan olisi. Tämä ei ole vielä syy paukutella henkseleitä pitkäaikaisen osakesijoittamisen puolesta, koska osinkoverot syövät ison osan tuotoista. Sen sijaan hajautettu indeksirahastosalkku on paljon verotehokkaampi. Oletetaan hajautetun indeksirahastosalkun reaalituotoiksi kulujen jälkeen tuo samainen 7%:ia. 

30V sijoitus: 1000€*1.07^30=7612€

30V sijoitus veroineen 7612€-((7612*0.3*0,6))=6242€

Nämä luvut kertovat karua kieltään uudelleen osingot sijoittavien indeksirahastojen verotehokkuudesta nykyisessä tilanteessa. Me emme voi olla varmoja tulevaisuudesta, koska verolakeja muutetaan jatkuvasti. Pidän näitä lukuja kuitenkin hyvänä todisteena siitä ettei veroja voi kokonaan unohtaa sijoituksia tehtäessä. Niiden minimoiminen ei saa olla päätavoite vaan mahdollisimman suuret tuotot. Jokaisen sijoittajan tulee tämän esimerkin myötä kysyä itseltään: ”Pystynkö minä suorilla osakesijoituksilla lyömään uudelleen osingot sijoittavien indeksirahastojen veroedut?” Tämän lisäksi Lyhytjänteistä spekulointia vastaan puhuvat suuremmat kulut, joten silloin on tuottojenkin oltava paremmat. 

Nyt luvut tuntuisivat täsmäävän paremmin, mutta saa toki edelleen kertoa missä olen väärässä.

-TT

Ruoan hintasodasta

Viime päivät olemme saaneet lukea joka tuutista ruoan hinnanalennuksista. Asia ainakin herättää minussa tunteita, tyytyväisyydestä epäuskoisuuteen. Olen tietysti iloinen, että hinnat laskevat jonkin verran, mutta suuriin riemunkiljahduksiin en silti tämän kehityksen myötä ryhtyisi. Suurin syy tähän on se, että asiaa tarkemmin ajatellessa huomaa ettei hinnanalennukset ole niin iso asia kuin rummutetaan.

Hintoja lasketaan kauppojen, ei asiakkaiden vuoksi

Surkuhupaisinta tässä asiassa on edelleen se kuinka S- ja K-mafioiden ja sen saksalaisen vaihtoehdon puhuvat päät puhuvat roskaa sen minkä ehtivät. Kun nämä puhuvat päät kertovat, että ”haluamme tarjota asiakkaillemme edullista ruokaa” tulee se kääntää todelliseen muotoonsa: ”Me haluamme maksimoida voittomme ja sen takia joudumme laskemaan ruoan hintaa, koska muutkin ovat niin tehneet ja koska asiakkaamme ovat muuttuneet hintatietoisemmiksi.” Kaikki puheet hinnanlaskusta asiakkaiden hyvinvoinnin vuoksi on niin suurta valetta ettei voi muuta kuin ihailla sitä tapaa kuinka nämä puhuvat päät pystyvät valehtelemaan niin, että korvat heiluu. En silti lähde moralisoimaan tätä valehtelua, koska liikeyritysten perimmäinen tarkoitus on tehdä omistajilleen niin paljon voittoa kuin mahdollista tiettyjen rajoitusten, kuten erilaisten lakien muodostaessa reunaehdot toiminnalle. Markkinataloudessa muut toimijat asiakkaiden kanssa pitävät huolen siitä ettei yksittäinen toimija pysty nyhtämään asiakkailta kohtuuttomasti rahaa. Markkinatalous on alkanut toimimaan suomalaisessa vähittäiskaupassa vasta viime vuosina. Se ei vieläkään muuten toimi hyvin.

Halvennettujen hintojen lähtötasot korkeita

Kun alamme hieman innostumaan alentuneista ruokien hinnoista, tulee meidän muistaa miltä tasolta olemme lähteneet. Suomessa ruokakauppa on ollut lukuunottamatta ihan viimeisiä vuosia käytännössä täysin kahden isomman toimijan hallussa. Toki pienempiäkin toimijoita on ollut, mutta niillä ei ole juuri ollut merkitystä elintarvikkeiden hintoihin. Käytännössä S- ja K-mafiat ovat saaneet nyhtää suomalaisten kuluttajien selkänahkaa pitkän ajan. Edes Lidlin tulo ei ole juuri vaikuttanut hintoihin ennen viimeisiä vuosia. Tästä hyvä esimerkki siitä oli, kun ruoan maailmanmarkkinahinnat laskivat niin hinnat eivät laskeneet tippaakaan vaan nousivat. Käytännössä nykyiset hinnanalennukset ovat vasta askel kohti sitä tilannetta, jolloin elintarvikkeita myyvät yritykset alkavat tehdä kohtuullisia voittoja ilman kuluttajien riistämistä. Näitä nykyisiäkin hinnanalennuksia voi vielä pitää lähinnä kosmeettisina, koska ne koskevat vain pientä osaa kunkin kaupan koko valikoimasta. Esimerkiksi Prisman alentaessa parinsadan eri tuotteen hintoja, jää jäljelle vielä tuhannet tuotteet joiden hintaa ei laskettu. Meidän on syytä muistaa, että vieläkin hinnat ovat liian korkealla lähinnä siitä syystä ettei markkinatalous vieläkään toimi hyvin kuluttajan hyväksi. Ei siis pidä kovin paljon juhlia tätä asiaa, koska asiakkaita riistetään vieläkin liikaa.

Elintarvikemyynti on kiinteistöbisnestä

Lopuksi on ehkä syytä miettiä sitä, että puhuttaessa elintarvikkeiden myynnistä ei puhuta liiketoiminnasta joka on eniten riippuvainen hinnoista vaan liiketilojen paikoista. Liiketilojen paikat määräytyvät ennen kaikkea kaavoituksen kautta. Suomessa tämä on tarkoittanut sitä, että paikallisilla virkamiehillä on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa siihen missä mikäkin kauppaketju tuotteensa myy. Vasta viime vuosina on työ- ja elinkeinoministeriö parantanut myös Lidlin mahdollisuuksia saada hyviä kauppapaikkoja siirtämällä Alkoja Lidlin kauppojen yhteyteen. Tätä ennen ne ovat menneet lähinnä S- ja K-kauppojen kylkeen. Tämä on parantanut sekä Lidlin että kuluttajien asemaa. Paras tapa laskea ruoan hintaa on itseasiassa kilpailevien kauppojen sijoittaminen mahdollisimman lähelle toisiaan. Itse olen huomannut tämän omassa elämässäni, koska nykyään kaupassa käydessäni S-marketti ja Lidl ovat lähes vierekkäin. Tämä pakottaa pitämään molemmissa hinnat paremmin kurissa.

Jotta markkinatalous toimisi vielä paremmin pitäisi meidän jotenkin saada houkuteltua vielä ainakin yksi kauppaketju lisää Suomeen. Se mikä kansainvälinen yritys olisi kyseessä on minulle loppujen lopuksi ihan samantekevää. Tulevaisuudessa voi käydä niin, että elintarvikkeiden verkkokauppa yleistyy ja silloin vanhat säännöt eivät enää päde. Kiinteistöbisnes muuttuu toimitusketjujen taisteluksi. Tästä asiasta minulla ei tosin ole kuin hämärä kuva, joten en voi siitä oikeastaan enempää sanoa. Kehitys ei varmaan ole hirveän nopeaa, mutta pidän todennäköisyyttä korkeana sen suhteen, että näin tulee tapahtumaan. Tässä nopeat ajatukseni elintarvikkeiden hinnoista.

-TT

Tahdonvoiman rajallisuus

Meillä kaikilla on tietty määrä tahdonvoimaa. Toisilla sitä on enemmän ja toisilla sitä on vähemmän. Siitä huolimatta meidän on ymmärrettävä, että sillä on omat rajoituksensa. Ilman näiden rajoitusten ymmärtämistä elämänlaatumme huononee. Me emme voi luottaa siihen, että tahdonvoimamme riittää päivästä tai tunnista toiseen. Vaikka tahdonvoimaa voi kehittää, niin se loppuu kaikilta jossain vaiheessa. Se on onneksemme myös uusiutuva voimavara, joten antamalla tahdonvoiman levätä välillä voi sitä alkaa käyttämään taas uudestaan.

Käytä tahdonvoimaasi säästeliäästi

Koska tahdonvoimamme on rajallinen, tulee sitä myös käyttää säästeliäästi. Me emme voi tuhlata sitä jatkuvasti, koska sen käyttö turhiin asioihin hukkaa sitä ja se saattaa loppua ennen kuin ehdimme käyttää sitä tärkeisiin päätöksiin tai tekemisiin. Tahdonvoimaa me käytämme ennen kaikkea silloin, kun meidän tarvitsee tehdä jotain tietoisesti. Suurin osa päivästämme kuluu suorittaessamme asioita tiedostamattomasti. Tällöin aivomme säästävät energiaa, koska se on meille rajallinen voimavara. Tahdonvoimaamme voi verrata vesivoimalaan, jonka altaaseen ei tule lisää vettä. Kun meidän täytyy saada energiaa vesivoimalasta, käytämme osan vedestä ja loput jää altaaseen odottamaan käyttöä. Sama pätee tahdonvoimaamme. Ilman sen uusiutumista meille jää tietty määrä odottamaan seuraavaa käyttöä. Mikäli käyttää kaiken energian ei vesivoimalasta enää saa energiaa lisää. Tahdonvoiman loppuu samalla tavalla. Mitä enemmän tahdonvoimaa käyttää sitä nopeammin se loppuu.

Tahdonvoima on uusiutuva voimavara

Tahdonvoimamme uusiutuu parhaiten nukkuessa. Tämän lisäksi tahdonvoimaa voi lisätä pitämällä verensokeritasonsa sopivan korkealla. Verensokeri pysyy parhaiten sopivalla tasolla syötäessä hitaita hiilihydraatteja ja proteiineja. Väsyneenä ja nälkäisenä on vaikea käyttää tahdonvoimaansa. Kaikki tärkeimmät asiat tulisi hoitaa silloin, kun tahdonvoima on uusiutunut eli joko unten tai ruokailujen jälkeen. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse sitä enemmän tahdonvoimaa tarvitaan. Jos mietitään esimerkiksi tärkeitä taloudellisia päätöksiä, kuten sijoituksia, työpaikan hankkimista tai vaihtoa on syytä pitää huoli siitä, että on levännyt riittävästi ja uusinut omaa tahdonvoimaansa nostamalla verensokerinsa sopivalle tasolle. Näitä päätöksiä ei myöskään kannata tehdä enää myöhään illalla, koska silloin on todennäköisemmin ehtinyt tuhlata jo suurimman osan tahdonvoimastaan.

Rutiinien kehittäminen vähentää tahdonvoiman tarvetta

Rutiinien kehittäminen on tärkeätä tahdonvoiman rajallisuuden näkökulmasta. Aivomme käyttävät jopa viidesosan kaikesta ruumiimme kuluttamasta energiasta, vaikka painavat noin viideskymmeneosan kokonaismassastamme. Tietoiset, tahdonvoimaa tarvitsevat päätöksemme rasittavat paljon ruumistamme ja vaativat enemmän energiaa kuin rutiinimme. Mitä tehokkaammat ja mitä vähemmän tietoisuuttamme rutiinit omaamme, sitä enemmän meillä jää energiaa tärkeisiin asioihin jotka vaativat tietoista päätöksentekoa. Kun tahdonvoimamme loppuu päivän aikana, palaamme suorittamaan rutiinejamme, koska meillä ei energiaa enää riitä muuhun.

Ympäristöä on helpompi muokata kuin itseään

Me emme ole pelkästään riippuvaisia siitä mitä itse päätämme tehdä. Me toimimme myös ympäristömme meille luomien viitekehysten perusteella. Mitä enemmän ympäristömme luo houkutuksia joita torjumme tahdonvoimallamme sitä vähemmän meillä riittää voimia tärkeiden asioiden tekemiseen. Jos noudatat jotain tiettyä ruokavaliota, on turhaa jättää sen vastaisia houkutuksia näkyville. Kahden hengen taloudessa toisen osapuolen syödessä ruokavaliosi vastaisesti on sinun helpompi sortua samojen ruokien syöntiin. Keskimäärin on helpompaa muokata ympäristöään kuin yrittää selvitä asioista pelkän tahdonvoiman avulla. Kenelläkään ei tahdonvoimaa ole jatkuvasti niin paljon kuin mitä tarvitaan. Tällöin ympäristön vaikutus näkyy välittömästi.

Muun muassa seuraavat asiat kuluttavat meidän jokaisen tahdonvoimaa:

• Uudet käyttäytymismallit
• Häiriöiden suodattaminen
• Houkutusten vastustaminen
• Tunteiden tukahduttaminen
• Pelonhallinta
• Pitkän aikavälin palkintojen valitseminen lyhyen sijaan
• Niiden asioiden tekeminen joista ei pidä

Lyhyesti voidaan todeta tahdonvoiman olevan yksi tärkeimmistä voimavaroistamme, mutta jokaisen tulee muistaa, että sillä on rajoituksensa. Me tarvitsemme tahdonvoimaamme erityisesti silloin, kun meidän täytyy tehdä tärkeitä tehtäviä tai päätöksiä. Niitä tehtäessä tahdonvoimamme tulisi olla korkeimmillaan. Tahdonvoiman tulisi antaa uusiutua, joten verensokerin pitäminen sopivalla tasolla on tärkeää ja lisäksi tahdonvoimaa käyttäessä tulee pitää riittäviä taukoja.

Miten te säätelette tahdonvoimanne rajallisuutta?

-TT

takapuoli edellä puuhun, tarkoituksella

Olen aika usein lähinnä keskittynyt haukkumaan erinäköisiä tahoja siitä kuinka mennään takapuoli edellä puuhun, mutta tällä kertaa on tarkoitus ottaa tähän asiaan kokonaan erinäköinen näkökulma. Joskus nimittäin voi käydä sillä tavalla, että perse edellä puuhun meneminen on viisasta. Perse edellä puuhun on monesti käyttökelpoinen ajattelumalli. Kääntämällä kaikki asiat ylösalaisin voimme päästä haluttuun lopputulokseen helpommin kuin yrittämällä mennä askel askeleelta alusta loppuun. Monet vaikeat tieteelliset ongelmat on ratkaistu kääntämällä asiat ylösalaisin. Tätä ajattelumallia voi käyttää myös todistaakeen olevansa oikeassa jossain asiassa.

Monet vaikeat tieteelliset ongelmat on ratkaistu kääntämällä ne ylösalaisin

Meillä on historiassa monia esimerkkejä siitä kuinka asioiden kääntäminen päälaelleen on saanut aikaan todellisia läpimurtoja tieteessä. Tästä parhaina esimerkkeinä voidaan pitää Charles Darwinia ja Albert Einsteinia. Charles Darwin käytti lukuisia vuosia etsiäkseen todisteita siitä, että hän on väärässä lajiensynnyn suhteen. Samalla hän tuli löytäneeksi todisteita nimenomaan vastakkaisesta asiasta. Suurimmalla osalla ihmisistä on täysin päinvastaisia taipumuksia, eli lähes kaikki meistä keskittyvät ensisijaisesti etsimään todisteita siitä, että olemme oikeassa. Albert Einstein taas onnistui löytämään suhteellisuusteoriasta todisteita, kun hän alkoi sovittamaan newtonin teorioita Maxwellin teorioihin. Lähes kaikki muut hänen aikansa tiedemiehet taas keskittyivät sovittamaan Maxwellin teorioita Newtonin löytöihin.

Mikäli emme tiedä kuinka edetä, voimme miettiä mitä ei pidä tehdä

Joskus meille tulee sellaisia hetkiä ettemme yksinkertaisesti tiedä kuinka pääsemme tilanteesta A tilanteeseen B. Jos käännämme asian toisinpäin ja alamme miettimään kuinka emme pääse tilanteesta A tilanteeseen B niin saatamme sitä kautta löytää ratkaisun. Listaamalla kaikki virheet, joita tekemällä tilanteemme huononee ja kääntämällä virheet ylösalaisin saatamme löytää toimenpiteet, joilla tilanne muuttuu eduksemme. Jos meidän tarvitsee saada säästettyä 100000€:a, jollain aikavälillä niin emme voi velkaantua lisää, koska korkoa korolle ilmiö juoksee silloin meitä vastaan. Käytännössä meidän pitää siis muuttaa korkoa korolle -ilmiö toiseen suuntaan, jotta säästäminen helpottuu. Jos taas haluamme päästä työurallamme eteenpäin niin voimme miettiä sitä mitä meidän ei missään nimessä pidä tehdä. Yrityksen mainetta ei esimerkiksi kannata tuhota vaan pikemminkin vahvistaa sitä tekemällä asioita viisaasti. Tämän voi tehdä miettimällä mitä ei muut ihmiset eivät haluaisi lukea sinun yrityksestäsi lehdestä. Tätä tapaa hoitaa asiat voi käyttää myös paljon suuremmissa kokonaisuuksissa kuin yksittäisissä tilanteissa. Esimerkiksi Suomen valtiontalouden tilaa voisi parantaa tekemällä jotkin asiat juuri toisin kuin viime vuosina.

Etsi todisteita siitä, että olet väärässä

Meillä on selkeä taipumus hyväksyä lähinnä ne asiat, jotka sopivat meidän mielipiteeseemme asioiden todellisista tiloista. Väärän viestin tuojat yleensä ammutaan kollektiivisesti alas. Oli kyseessä mikä tahansa asia. Me myös käytämme ainoastaan sellaisia tietolähteitä, jotka todistavat meidän olevan oikeassa. Tämä tapa miettiä asioita johtaa todennäköisesti suurempiin ongelmiin mikäli olemme väärässä. Jos taas keskitymme etsimään todisteita siitä, että olemme väärässä, saamme todennäköisesti jopa parempia perusteluita sille miksi olemme oikeassa. Tällaisella ajatteluprosessilla pystymme ajattelemaan asioita kriittisemmin. Puolueettomuus on tärkeä osa järkevää ajatteluprosessia. Ylösalaisin ajattelemalla saavutamme puolueettomuuden paremmin. Mikäli löytyy todisteita siitä, että on väärässä, ei niitä tule missään nimessä sivuuttaa vaan miettiä kuinka ne sopivat asiaan ja onko omaa ajattelua syytä muuttaa.

Perse edellä puuhun pitää ottaa vakituiseksi ajattelumalliksi

Tämäkin ajattelumalli on sellainen, joka meidän pitää sisäistää, jotta pystymme parempien päätösten tekemiseen. Sisäistäminen on olennainen asia, jotta mallia tulee käytettyä. Pelkkä tieto siitä ei riitä. Tämän ajattelumallin käyttäminen jatkuvasti ei tietystikään ole helppoa ennen kuin siitä saa muodostettua tavan itselleen. Tämä ei tietystikään ole ainoa ajattelumalli joka kannattaa ottaa tavaksi. Korkeintaan yksi niistä. Sen lisäksi,että mietimme kaikki ylösalaisin, on meidän hyväksyttävä se tosiasia, että aina silloin tällöin asiat heittävät häränpyllyä eli asiat, jotka toimivat aiemmin eivät toimi enää myöhemmin. Tämän takia tätä ajattelumallia pitää käyttää silloinkin, kun kaikki asiat sujuvat loistavasti.

Kuinka moni käyttää tätä ajattelumallia?

Hyviä viikonjatkoja!

-TT

Talous ja poikkitieteellisyys

Kun olen seurannut kirjoitusteni lukijamääriä niin olen selkeästi huomannut, että rahaa ja taloutta suoraan käsittelevät kirjoitukseni saavat eniten lukijoita. Ilmeisesti blogini imago on enemmän talouspainotteinen kuin mitä olen halunnut. Kun puhumme rahasta ja taloudesta niin suurimmalle osalle ihmisistä se tarkoittaa nimenomaan rahankäyttöä ja kuinka sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti tai kuinka sitä saadaan lisää. Tämä on aivan liian suppea näkemys mikäli joku niin ajattelee. Voin toki olla tässä väärässäkin, joten korjatkaa minun oletukseni ihmeessä. Putkinäköistä rahan ja talouden tuijottamista ja vain niiden ymmärtämistä voi verrata hyvän startin omaavaan sadanmetrin juoksijaan joka osaa kyllä lähteä telineistä, mutta parin ekan metrin jälkeen jää jo selkeästi muista.

Rahan ja talouden ymmärtämisen lisäksi pitää olla myös ymmärrystä muista asioista, jotka liittyvät enemmän tai vähemmän ihmisen suorituskykyyn ja sen rajoituksiin. Talouden lisäksi ihmisen tulisi ymmärtää monen muunkin tieteen lajin perustotuudet ja onnistua liittämään ne kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa talousasioilla on oma roolinsa. Näitä muita tieteenlajeja on mm. matematiikka, fysiikka, historia, biologia ja psykologia. Kaikkea ei tietystikään tarvitse ymmärtää, mutta tietyt ajattelumallit tulisi sisäistää mikäli haluaa ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Eri tieteenlajien tärkeimmmät perustotuudet eli niinsanotut ”isot ideat” ja kuinka ne liittyvät toisiinsa tulisi ymmärtää mikäli haluaa saavuttaa myös taloudellista menestystä elämässään. Toiset ihmiset osaavat käyttää monia eri asioita täysin intuitiivisesti ja toisten ihmisten taas täytyy pysähtyä miettimään tarkkaan. Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi niitä eri tieteenlajien isoja ideoita, joita ihmisten pitäisi ymmärtää. Niitä on useita kymmeniä, joten tämä kirjoitus on vain lyhyt katsaus perusteisiin.

Matematiikka

Matematiikasta pitäisi pystyä jossain määrin ymmärtämään todennäköisyyksiä. Todennäköisyyksiä pitää jossain määrin pystyä arvioivamaan, kun tekee päätöksiä. Niitä ei tarvitse kuitenkaan osata laskea tarkalleen, koska jossain vaiheessa voi tehdä karkean virheen. On parempi olla niissä kutakuinkin oikeassa kuin täysin väärässä. Todennäköisyyksien lisäksi pitää ymmärtää jonkin verran mm. joukko-oppia, permutaatioita ja korkoa korolle -ilmiötä, jne.

Fysiikka

Fysiikasta on tärkeää ymmärtää ainakin voima ja vastavoima, kriittinen massa ja liikkeen jatkuvuuden laki. Jos esimerkiksi mietitään voimaa ja vastavoimaa niin pitää ymmärtää, että taloudellisessa päätöksenteossa järki ja tunteet voivat muodostaa voiman ja vastavoiman, kuten fysiikassa esimerkiksi painovoima ja ilmanvastus tippuvalla esineellä.

Historia

Historiasta opimme sen ettemme opi historiasta mitään. Vaikka historia ei toistakaan koskaan itseään täydellisesti niin entisillä ajoilla, nykyisyydellä ja tulevaisuudella tulee aina olemaan yhtäläisiä piirteitä. Ilman historiantuntemusta ihmiset tulevat toistamaan virheensä yhä uudelleen.

Biologia

Biologiasta pitää jokaisen ymmärtää ainakin evoluutio ja sen asettamat rajoitukset ihmisten suorituskykyyn. Nämä rajoitukset vaikuttavat mm. ihmisten suorituskykyyn työelämässä. Lisäksi tulisi ymmärtää levon ja ravinnon merkitykset.

Psykologia

Ihmisten psykologiaakin pitää jossain määrin pystyä ajattelemaan myös evoluution kannalta, mutta sillä on tietysti muitakin vaikutuksia. On jossain määrin makuasia pitäisikö psykologiaa miettiä erikseen vai osana biologiaa, mutta selvyyden vuoksi on parempi erotella ne. Kannustimet ovat ehkä tärkein termi joka jokaisen tulee psykologiasta ymmärtää. On parempi vedota ihmisten hyötyyn kuin heidän järkevyyteensä.

Esimerkki siitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kuvittele seuraava tilanne: on aikakausi, jossa sinulla on salkussasi osake joka edustaa liiketoiminta-alaa joka on kuplassa. Tällöin mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös hinta verrattuna osakkeidesi arvoon on revennyt mahdottomaksi. Tällöin käytetään matematiikkaa toteamaan esimerkiksi siten, että kuinka monta prosenttia tuloksen pitäisi kasvaa vuodessa tietyllä aikavälillä ja todetaan luku erittäin suureksi tai jopa täysin mahdottomaksi. Tämän jälkeen meidän täytyy ymmärtää, että seurauksena Fysiikan voima ja vastavoima eli järki joka sanoo myynnin olevan viisasta ja tunteet, jotka sanovat ettei kannata myydä käyvät taisteluaan. Mistä nämä tunteet ilmestyvät? Tunteisiin vaikuttaa montakin eri psykologista ilmiötä, mutta mennään nyt yhteen eli sosiaalisiin todisteisiin, jotka sanovat osakkeen olevan hirveän haluttuja ja niitä ostaessa hinta nousee jatkuvasti ihmisten rynnätessä kaupankäyntiin sosiaalisten todisteiden uskotellessa ettei niitä muuten saa sopivalla hinnalla. Jos taas mietitään mistä nämä tunteet tulevat niin puhutaan biologiasta. Ihminen on aikoinaan elänyt niukkuudessa ja monesti ravinto oli vähissä. Tästä johtuen aivomme reagoivat niukkuuteen haluamalla sitä asiaa jota ei ole paljoa saatavilla mikä johti yrityksen pörssikurssin nousuun tässä tapauksessa. Historiasta taas tiedämme sen, että kaikki kuplat puhkeavat jossain vaiheessa, joten tämänkin yrityksen pörssikurssi tulee jossain vaiheessa tippumaan. On siis parempi myydä, ennen kuin kupla puhkeaa. Koska emme osaa ajoittaa myyntiä on parempi tehdä se jo silloin, kun todennäköisyydet ovat selkeästi myymisen puolella.

Meidän tulee ymmärtää perustotuudet eri tieteenlajeista, jotta saamme elämästämme enemmän irti. Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman ajattelunsa kehittämistä siten, että oppii ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. Siihen ei esimerkiksi pelkkä taloustieteen osaaminen riitä. Paras opas mihin olen itse törmännyt on Warren Buffettin aisaparin Charlie Mungerin Poor Charlie´s Almanack. Tätä ei saa mistään halvalla ostettua, mutta se on jokaisen Euron arvoinen mitä siitä maksat. Omassa kirjassani on näitä asioita käyty jonkin verran läpi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin tuossa Mungerin tekemässä. Itse yritän kehittää ajatteluani ja tekemistäni koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi, mutta siihen vaaditaan vuosikymmeniä eikä siinä tule koskaan valmiiksi.

-TT

Vuosi 2014 cash -2780€ salkku -14.6%

Brutaali vuosi kaiken kaikkiaan mitä tulee allekirjoittaneen rahatilanteeseen. Kuten normaalistikin niin kyseessä oli ihan omat mokat, mutta toisaalta samalla tuli opittua paljon kaikkea toivottavasti tulevaisuudessa hyödyllistä asiaa. Epäonnistumiset opettavat keskimäärin enemmän kuin onnistumiset ja toivottavasti viime vuodesta tulee opittua.

Tulopuoli pettymys viime vuonna, menopuoli kutakuinkin odotettu

Menopuolella suurin yllätys oli uuden läppärin tarve, mutta toisaalta odotin lähinnä selviäväni ilman sen hankintaa tähän juuri vuoteen. Aikansa kutakin. Muita isompia kulueriä ei tullut yllätyksenä. Niitä on aika vaikea tullakin mikäli ei tule mitään suurempia yllätyksiä. Minulla, kun ei ole montaa sellaista tavaraa, jotka vaatisivat suurempia rahasummia esimerkiksi huoltotoimenpiteisiin. Tästä paras esimerkki monille lukijoille on autot. Pesukoneesta meinasi tosin tulla kallis yllätys, mutta onneksi ei tarvinnut ostaa kokonaan uutta. Myös Puolassa meni enemmän rahaa kuin etukäteen ajattelin, mutta puhutaan suhteellisen pienistä rahasummista. Suurempi kompastuskivi viime vuonna oli tulojen vähyys joka johtui osittain omasta laiskuudesta ja osittain myös kirjaprojektin yllättävästä raskaudesta joka pakotti vähentämään muuta tulonmuodostusta.

Sijoitukset myös selkeästi miinuksella

Sijoituksista ei ole paljoa kerrottavaa viime vuodelta. Turpiin tuli erityisesti Outotecin osakkeista. Tämän lisäksi myös PKC Groupin osakkeet ottivat osumaa. Sen sijaan kehittyvien markkinoiden ETF:t taisivat jopa hieman parantaa saldoa. Outotecin paha lasku tuli pyytämättä ja yllätyksenä, kun taas PKC Groupin osakkeet olivat mielestäni yliarvostettuja alkuvuonna ja tuntuvat olevan vieläkin sitä. Hyvän tilaisuuden tullen tulen lahtaamaan todennäköisesti PKC:n loputkin osakkeeni mikäli sen tuloskehitys jatkaa vanhalla tiellä. Ensi vuonna aion myydä ainoastaan maksimissaan tuhannella eurolla osakkeitani, mutta varaan itselleni mahdollisuuden toimia tarpeen vaatiessa toisinkin. Tarkoitus on odotella kärsivällisesti ostopaikkoja ensi vuonna. Mainittakoon vielä sen verran, että tuo ilmoittamani -14.6%:ia on otettu Nordnetin omasta salkusta, koska en ole jaksanut erikseen tutkia jokaista kuukausittain tapahtunutta sijoitusta. Oma näkemykseni asiaan on se, että hirveän suurta heittoa tuossa luvussa tuskin on todellisuuden kanssa. Selkeästi miinuksella meni viime vuosi. Yksittäisille vuosille ei saa antaa liian suurta painoarvoa, mutta mikäli on jatkuvasti miinuksella niin on syytä harkita siirtymistä kokonaan indeksirahastoihin/ETF:iin.

Kontrolloi sekä itseäsi että ympäristöäsi

Omassa henkilökohtaisessa elämässäni ei suuria muutoksia tapahtunut. Puolassa olin tosiaan kolme kuukautta ja sieltä jäi useita opetuksia mieleen. Ehkä tärkein oppi oli se, että mikäli haluaa saada itsestään eniten irti, niin pitää kontrolloida sekä itseään että ympäristöään. Kumpikaan asioista ei ole helppo eikä kumpaakaan voi pitää yksittäisenä saarekkeena ja keskittyä ainoastaan toiseen. Tämä siitä syystä, että on paljon helpompaa kontrolloida itseään, kun on luonut itselleen ympäristön joka luo parhaat mahdollisuudet keskittyä ainoastaan omaan toimintaan. Puolassa minulla oli optimaalinen ympäristö kirjan kirjoittamisen suhteen ja se johti myös paljon tehokkaampaan toimintaan. Jopa niin paljon tehokkaampaan etten olisi sitä millään etukäteen uskonut. Tässä tapauksessa emme puhu pienistä muutoksista vaan sain Puolassa aikaan varovaisesti arvioiden vähintään 50%:n tehonnoston kirjoittamiseen.

Suomessa ollessani en ole päässyt lähellekään tätä tehokkuutta enkä varmaan pääsekään ilman erakoitumista. Toisaalta on muistettava ettei tehokkuus ole mikään itseisarvo, koska elämässä on muutakin tärkeätä. Toisaalta selkeä tehonnosto tarkoittaa vapaa-ajan lisääntymistä. Ymmärrän etteivät monet usko tuollaisen 50%:n tehonnoston olevan mahdollista, mutta en usko kenenkään mitään häviävän, vaikka kokeilisikin sulkea kaikki kommunikaatiovälineet ja eliminoisi keskeytykset työskentelemällä sellaisessa paikassa, jossa ulkoiset häiriötekijät on minimoitu. Testatkaa ja yllättykää!

Mitä on odotettavissa vuodelle 2015?

Juuri alkanut vuosi tuskin tarjoaa mitään suurempia yllätyksiä, mutta mikäli niitä tulee niin toivottavasti ne ovat positiivisia. Mikäli ne ovat negatiivisia niin ne pitää kestää. Oma näkyvyyteni tämän vuoden suhteen on vielä suhteellisen pieni. En tiedä tarkalleen missä tulen esimerkiksi menemään puolen vuoden päästä. Tämän vuoden suunnittelu on noin puolivälissä. Aloitan nykyään aikataulujeni suunnittelun lomistani ja pidemmät lomat olen päätellyt pitää noin puolentoista kuukauden välein. Lomani pituudet tulevat olemaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla maksimissaan viikon mittaisia. Tämä tarkoittaa lähinnä ”töitäni”. Kirjoituslomista en ole vielä päättänyt. Aion myös toisella vuosipuoliskolla todennäköisesti lähteä muutamaksi viikoksi ulkomaille. Tarkkaa ajankohtaa ei ole tiedossa, mutta tarkoitus on lähteä silloin, kun Suomessa on pimeää. En ole myöskään päättänyt vielä kohdetta, mutta ainakin auringonvaloa on tarkoitus metsästää.

Kirjoitusprojektit

Bloggaamista tulen jatkamaan keskimäärin kerran viikossa riippuen blogista. Tämä koskee erityisesti Vähemmän on Enemmän blogia ja "lontoolaista" vastinetta. Kirjaprojekteja minulla on tällä hetkellä kaksi mielessä. Ensimmäinen on Vähemmän on Enemmän Rahassa. Alunperin olin suunnitellut saavani sen valmiiksi keväällä, mutta tässä voi mennä syksyyn saakka. Suurin syy tähän on se, että olen viimeisen vuoden aikana oppinut taas enemmän asioita ja tästä projektista tulee sen myötä suurempi kuin odottelin. Toinen kirjaprojektini on ensimmäisen kirjani kääntäminen Lontooksi. En aio sitä tehdä suoraan vaan tulen todennäköisesti sekä lisäämään että vähentämään materiaalia ja parantamaan entistä. Seurauksena voi olla se ettei käännös valmistukaan vielä tänä vuonna, mutta siihen on selkeä pyrkimys. Joudun tänä vuonna muokkaamaan ympäristöäni, jotta kaikki nämä kirjoitusprojektit tulee tehtyä. Todennäköisesti tämä tarkoittaa kirjoittamista erityisesti muualla kuin kotona. Ulkomaille en tosin tule lähtemään moneksi kuukaudeksi kirjoittamaan vaan pysyttelen kotimaassa.

Minkälaisia suunnitelmia teillä on alkaneelle vuodelle?

-TT