perjantai 30. syyskuuta 2011

Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa veroja osa 2 verosuunnittelua

Jos ihmisistä monesti tuntuu siltä etteivät rikkaat maksa veroja suhteellisesti niin paljoa kuin esimerkiksi ylemmän keskiluokan puurtajat tai köyhät niin se on oikea johtopäätös. Mitä omiin verojenmaksuun tulee niin jokaisen kannattaisi suunnitella verojensa maksaminen niin, että siitä selviää mahdollisimman pienellä rahasummalla. Valitettavasti kuitenkin monet verosuunnittelun tavat kuitenkin maksavat aivan liikaa esimerkiksi köyhille ja keskituloisille. Tämän vuoksi saattaakin hieman köyhempiä V******A. Itselläni ei ole hirveän paljoa tietotaitoa verosuunnittelusta, mutta jospa tässä kuitenkin yrittäisin avata sanaista arkkuani tämänkin asian tiimoilta. Lähinnä muutamasta asiasta olen kuullut ”isoilta pojilta” ja nämä pari esimerkkiä ajattelin sitten jakaa, vaikka tämän blogin lukijoilla tuskin on kyseisiä rahasummia joita tarvittaisiin.

Joka vuosi toukokuun nurkilla saamme jokaisen rakastamat veroehdotukset postiluukusta ja riippuen ihmisestä sitten hurraamme tai kiroamme veronpalautusten tai mätkyjen saannista riippuen. Jostain syystä noin 70 prosenttia ihmisistä ovat niin perskeleen tyytyväisiä saadessaan veronpalautuksia. Myönnettäköön, että näin olen myös itse asiaan suhtautunut aikoinaan, vaikka kyse on lähinnä siitä, että valtio ja kunnat kusevat veronmaksajaa silmään tämän saadessa palautuksia. Kylmä faktahan on sellainen, että veronpalautusten korot ovat melkein nollissa, joten se tarkoittaa valtion itseasiassa voittavan inflaation verran pidätellessään liikoja maksettuja veroja vajaasta vuodesta melkein kahteen vuoteen. FFFUUUUU vois joku todeta tätä miettimällä. Kylmä faktahan on yksinkertaisesti sellainen, että kannattaa mieluummin maksaa mahdollisimman vähän veroja pyytämällä pienemmän verokortin kuin tarvitsee ja antaa inflaation hoitaa osansa niistä ennen kuin maksaa mätkynsä. Myönnettäköön, että parina viime vuonna olen tässä epäonnistunut pahoin ja palautuksia on tullut turhan paljon. Ensi vuonna täytyy kiinnittää tähän enemmän huomiota.

Valitettavasti oma keinovalikoima tuloverojen vähentämiseen on hyvin typistetty ainakin, jos haluaa tienata enemmän. Mitä pääomaverotulon maksuun tulee niin valitettavasti tämäkään ei ole mitään köyhien huvia vaan niiden, jotka tienaavat huomattavia rahasummia jo muutenkin. Suurin osa näistä suunnitteluista nimittäin vaativat sellaisen rahasumman mitä meillä köyhillä ei roiku tilillämme. Jotta saisimme jonkinlaisen käsityksen niistä rahasummista joita tarvitaan niin isot pojat ovat esimerkiksi laulaneet, että pystyäkseen perustamaan jonkinlaisen holding-yhtiön esimerkiksi Luxemburgiin tarvitsee palttiarallaa miljoona Erkkiä, jotta tämä on mahdollista. Tämä sitten mahdollistaakin käytännössä omien sijoitusvoittojen pimittämisen tehokkaasti Suomen verottajalta. Allekirjoittaneelta uupuukin siis enää vajaa miljoona, DOH. Myös oman yrityksen perustamalla Suomeen voi päästä verottomien tulojen pariin, mutta on kuitenkin muistettava, että verottomia osinkoja ei voi siirtää itselleen, jos ei ole riittävästi varoja voitonjakoon eli tästäkään ei kannata hirveän kateellinen olla yrittäjille, koska suuremman voiton saaminen vaatii ihan helvetin paljon enemmän duunia yrittäjältä kuin tavallinen palkkatyöläinen tekee työnantajalleen.

Kuitenkin on olemassa vaihtoehtoja, jotka vaativat pienempiä rahasummia kuten kahden eri arvo-osuustilin hallinnointi. Käytännössä kuitenkin tämä vaatii hieman isompia rahasummia sijoitettavaksi kuin allekirjoittaneen tämän hetkiset varat. Käytännössä tämä verosuunnittelu tapahtuu ostamalla samoja osakkeita ajallisesti hajauttaen kahdelle eri arvo-osuustilille ja sitten myymällä niitä osakkeita jotka ovat nousseet vähemmän. Normaalistihan verottaja katsoo verotuksen FIFO-periaatteella eli First In, First Out. Eli aikaisemmin ostetut osakkeet merkitsee verottaja aikaisemmin myydyiksi. Tämä eroaa kahdella arvo-osuustilillä käytännössä siten, että sijoittaja päättää miltä arvo-osuustililtä osakkeet myydään ensimmäiseksi. Tämä vaatii kyllä kaksi välittäjää, jotka eivät ota säilytysmaksua osakkeista tai riittävän suurta pääomaa. Itse tiedän vain Nordnetin online-välittäjistä joka ei pyydä säilytysmaksua. Jos tiedätte muita niin otan ilomielin tipsejä vastaan! Nyt kun alamme myös lähestyä vuoden loppua niin on syytä myös muistuttaa siitä mahdollisuudesta, että on aika taas myydä tappiollisia sijoituksiaan ennen vuoden loppua varsinkin silloin jos on tulossa myyntivoittoja aikaisemmista kaupoista. Nimittäin osakkeiden myyntitappiot voi vähentää voitoista seuraavan kolmen vuoden ajan. Osakkeet voi sitten ostaa takaisin vuoden vaihduttua. Tietysti samat osakkeet voivat myös nousta vuoden lopulla, joten kovin paljoa ennen vuodenvaihdetta tätä ei kannata tehdä.

Jos joku odotti tapoja kiertää veroja tästä kirjoituksesta niin joutui varmasti pettymään. Osa näistäkin tipseistä oli varmasti tuttuja lukijoille, joten uutta informaatiota tuskin tuli tällä kertaa, mutta aina on hyvä kerrata muistamiaan asioita.

- TT

perjantai 23. syyskuuta 2011

Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa veroja part 1

Moro.

Miten maksaa vähemmän veroja onkin suhteellisen mielenkiintoinen kysymys. Suomessa on täysin mahdotonta olla maksamatta itseään kipeäksi veroista, mutta niiden maksamista pystyy kyllä vähentämään eri tavoin. Tärkeintä tässäkin asiassa on miettiä mitkä verot vievät suhteettoman suuren osan ihmisten kuluista verrattuna itse ostettuun artikkeliin tai palveluun.

Jos mietitään suhteettoman suuria veroprosentteja niin itselle tulee ainakin ensimmäisenä mieleen kaksi eri asiaa eli autoiluun ja alkoholiin liittyvät verot. Näistä varsinkin autoiluun liittyvät verot ovat monille pakkomaksuja, sillä asumalla hieman kauempana palveluista näitä veroja ei pysty millään tavoin välttämään. Tämän vuoksi on tärkeää minimoida maksetut verot eli toisin sanoen Suomessa on pakko hankkia auto joka kuluttaa mahdollisimman vähän polttoainetta suhteessa käyttötarkoitukseen tai liikkua julkisilla liikennevälineillä mahdollisimman paljon. Julkisten kulkuvälineiden käyttö varsinkin pääkaupunkiseudulla on suhteellisen helppoa eikä rasita henkisestikään paljoa paitsi niitä, jotka eivät kestä pieniä ongelmia ja myöhästymisiä. Tämän lisäksi kuntien ja valtion verorahoista subventoidaan näiden käyttöä eli muut verojenmaksajat siis toisin sanoen kustantavat osan liikkumisestasi tässä tapauksessa. Pääkaupunkiseudulla myös matkat saattavat julkisilla kestää huomattavasti vähemmän kuin pahimmissa tapauksissa omilla autoilla, joten ajan säästäminenkään ei tässä tapauksessa ole mahdollista. Paras vaihtoehto kuitenkin monissa tapauksissa olisi polkupyörä ainakin puolen vuoden ajan, mutta aina tämä ei tietenkään ole mahdollista.

Alkoholiverot ovat Suomessa myös ihan järkyttävällä tasolla, joten siinä on toinen suomalaisen köyhän rahareikä joka on kuitenkin mahdollista tukkia kahdella tavalla. Toinen terveellisempi tapa on vähentää ryyppääminen minimiin. Tämä tietysti on mahdollista suurimmalle osalle, mutta kaikki eivät kuitenkaan tähän halua ryhtyä eikä se kaikille olekaan tarpeellista. Mitä tulee sitten sellaisiin ihmisiin, jotka kuluttavat alkoholia reippaammin niin ainoa järkevä tapa on hakea juomansa autolla matalampien verojen maista kuten tuosta etelä-Suomen helmestä Tallinnasta. Tämä on toisaalta kaksipiippuinen juttu siinä mielessä, että kulutus voi joillakin ihmisillä kasvaa tämän rallin seurauksena. Kuitenkin suurin osa tuntemistani ihmisistä pystyy hallitsemaan oman käyttönsä, joten käytännössä ihmiset pystyvät säästämään noin puolet maksamistaan alkoholiveroista käymällä Suomenlahden toisella puolella. Samalla voi myös käyttää muita halvempia palveluita ja nauttia elämästään pienemmällä rahasummalla. Tämä tapaus koskettaa kuitenkin lähinnä niitä joilla on mahdollisuus hakea autollinen juomista. Muutaman laatikon olutta ostamalla, kun ei vielä oikeastaan säästä yhtään mitään, kun ottaa huomioon matkan hinnan.

Kolmas suuri menoerä verojen suhteen sekä myös muutenkin ihmisille on sähköverot. Tämä on käytännössä kaikille pakollinen vero ja sen maksamista on mahdotonta välttää ellei sitten joku toinen sattumalta maksa asuntosi sähkölaskua. Sähkön säästämiseen löytyy romaanin verran vinkkejä joita en tällä kertaa rupea listaamaan vaan otan kokonaan erilaisen lähestymistavan asiaan. Kylmä faktahan on se, että hienon kotimaamme koneisto tulee varmasti tulevina vuosikymmeninä kynimään kansalaisilta suuremman osan tuloista energiaveroilla. Paras tapa hyötyä tästä on siis toisin sanoen ostaa energiayhtiöiden osakkeita, sillä asiakkaat maksavat kaikki energiayhtiöille menevät veronkorotukset sähkölaskuissaan. Tämän vuoksi jokaisen sähkönkuluttajan kannattaa ostaa esimerkiksi Fortumin osakkeita näiden ollessa sopivan hintaisia. Tällä hetkellä nämä ovat noin seitsemäntoista Euron pinnassa ja alle 15 Euron suosittelisin niitä ostettavaksi varsinkin niille, jotka omistavat isot asunnot. Itse tosin löydän Helsingin pörssistä parempiakin sijoituskohteita, joten en ainakaan itse vielä tähän yritykseen sijoittaisi edes mainitulla hinnalla.

Tässä tämä ensimmäinen osuus veroista. Ensi viikolla keskityn myös samaan asiaan, mutta tällä kertaa enemmän verosuunnittelun näkökulmasta kuin nyt.

- TT

perjantai 9. syyskuuta 2011

Samaa roskaa eri värisissä paketeissa

Eli tällä kertaa keskitymmekin sitten lähes yhtä suureen viholliseen kuin omaan itseemme ja tarkastelemme kuinka taistella niin sanottua ”koneistoa” vastaan. Nämä ovatkin sitten toisiksi suurin vihollinen rahojasi kohtaan. Itsehän me tietysti omat päätöksemme teemme ja sen vuoksi eivät tietysti poliitikotkaan tai virkakoneisto kaikkia varojasi onnistu päätöksillään tyhjentämään tililtäsi tai lompakostasi. Koneistolla on helppo tehtävä pistää menemään muiden ansaittuja varoja, sillä verotusoikeus on sen verran vahva kortti, että sitä vastaan on vaikea taistella. Toisaalta tätä pitää ymmärtää, sillä onhan sinunkin helppo laittaa menemään naapurisi varoja, jos vastuuta ei juurikaan ole.

Jos joku vielä uskoo, että äänestämällä voi tässä maassa vaikuttaa poliitikkojen rahojen tuhlaamiseen niin olisi jo aika avata silmänsä. Kuten myös muualla näiden ”herrojen” ainoa tehtävä on pitää omien sidosryhmiensä eduista huolta. Myös joissakin tapauksessa ilman jäsenkirjaa on turha haaveilla vielä tänäkin päivänä tietyistä työpaikoista. En viitsi sen enemää yksityiskohtia mainita, mutta yhden tuttuni hakiessa tietystä ammattiliitosta työpaikkaa oli haastattelun loppu mennyt suunnilleen seuraavasti: ”Kaikki näyttää hyvälle ja olet pätevä tähän työhön ja olihan sulla se jäsenkirja myös?? ”Ei oo eikä tuu” oli kaverini vastannut. Voitte arvata kahteen kertaan tuliko töitä? :)

Puolueiden erilaiset etujärjestöt menevät suunnilleen seuraavin tavoin: Kokoomuksen pojat juoksevat EK:n pillin tahtiin, Sossut SAK:n, kepulaiset juoksevat MTK:n asioilla ja Vasemmistoliiton jäsenet ovat eri liittojen asioilla kuten esimerkiksi rakennusliiton. Viherpipertäjät terrorisoivat maatamme mm. Greenpeacen ja muiden luonnonsuojeluliittojen asioilla. RKP:n etujärjestöt nyt selviävät jo puolueen nimen perusteella kuten myös kristillisetkin. Sen sijaan perussuomalaisten sitoumukset eri etujärjestöihin ovat ainakin hyvin pitkälle vielä itselleni hämärän peitossa, mutta tämä johtuu ainakin osittain siitä etteivät he ole ikinä olleetkaan vallassa. Voi myös olla, että persut ovat vain sekalainen seurakunta ilman hyötyjiä, mutta itse en tähän usko. Onkos teillä tästä asiasta enemmän sisäpiirin tietoa?

Koneiston rahankeräystavat ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaiset, sillä suurin osa valtion tuloista tulee kuitenkin veroista ja veroluontoisista maksuista joista voisi mainita ainakin tv-luvan. Tästä koneiston hukkaamasta saadaan hyvä käsitys, kun ottaa huomioon Kreikan 10 miljoonan asukkaan maalla on 700 000 julkisen sektorin työntekijää ja Suomella 680 000 viimeisten tietojen mukaan. Tästä voisi tehdä sen päätelmän, että Suomesta voisin hyvin helposti vähentää 100 000 julkisen sektorin työntekijää asioiden hoidon kärsimättä mitenkään. Jos pidätte Kreikkaa huonona vertailukohteena niin voidaan myös verrata Suomea muihinkin maihin. Tämän vuoksi verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on tavalliselle kansalaiselle hyvinkin suuri. Suomessa tämän vuoksi kannattaakin yrittää minimoida omat pakkomaksunsa ja veronsa, jotta saa vastinetta maksamilleen veroille.

Erityisen tarkkana kannattaa olla siinä vaiheessa, kun valtio mainostaa veroja tai niiden korotuksia väliaikaisuudella kuten pääomaveron tapauksessa lähiaikoina. Valtiosta riippumatta tämä pitää paikkansa. Esimerkiksi tuloverohan oli myös alunperin ”väliaikainen” suostuntavero 1800-luvun lopulla Suomessa sekä sisällissodan aikaan 1917-1919 ja se vakinaistettiin vuonna 1920. Kannattaa myös varoa sitomasta omia varojaan valtion lupaamiin veroetuuksiin kuten nykypäivän ps-tilien etuihin. Valtio on arvaamaton ja saattaa peruuttaa tämänkin ennen kuin ehdit siitä itse hyötyä, sillä 10-40 vuotta on hyvin pitkä aika sitoa omat varansa luottamalla valtion lupauksiin veroeduista. Koneisto kun pitää huolta aina ensin omistaan ja sitten vasta tavallisista kansalaisista.


Ainakin seuraavassa kirjoituksessani käsittelen eri tapoja taistella koneistoa vastaan vähentämällä omaa verotaakkaansa ja hyötymällä järjestelmästä.

- TT

perjantai 2. syyskuuta 2011

Elokuu 2011 +525€ Yhteensä +2625€

Viisisataa Euroa ylijäämää elokuussa on ihan hyvä määrä ottaen huomioon sen ettei ”töitä” oikeastaan ollut niin hirveän paljon mahdollista tehdä enemmän. Itse näkisin keskimääräisen taloustilanteen olevan tällä hetkellä sellainen, että ihmiset ovat hyin varovaisia rahankäytössään ja vapaaehtoisten menojen määrää yritetään pitää pienenä. Tämä trendi on selkeästi näkyvissä verrattuna viime vuoteen ja tulee todennäköisesti jatkumaan myös ainakin syksyn ajan. Tulojeni määrää ei ole mitenkään mahdoton lisätä syksyllä, vaikka se vaatiikin sitten lisää ajankäyttöä ja vähemmän vapaa-aikaa. Syyskuussa näkisin tulojeni pysyvän aika lailla samoina kuin elokuussa, vaikka viime vuonna näinä kuukausina oli selkeät tuloerot.

Menojen osalta elokuu oli hyvinkin hallussa eikä budjettini ylittynyt millään osa-alueella. Tässä ei tosin ole mitään yllättävää, sillä näin oli tarkoituskin. Huvibudjettini oli minimaalinen ja sitä hyödynsin vain yhtenä viikonloppuna, joten sain tätä hyvin kiinni ottaen huomioon kuluttaneeni selkeästi liikaa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uskoisin saavani tämän jopa aika tasan tarkkaan nollille loppuvuonna ellen sitten sorru kuluttamaan sitä joihinkin hölmöyksiin heikkoina hetkinäni. Tällä hetkellä tämä näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä ottaen huomioon, että tarkoitukseni olisi pitää vapaata seuraavan kerran pidempään vasta jouluna, mutta mieli voi tietysti aina muuttua.

Mitä tulee sitten elämästä nauttimiseen elokuussa niin vietin aivan loistavan viikonlopun Hellsingin edustalla olevassa saaressa heti kuun alussa. Viikonloppu kesti perjantai-illasta sunnuntaille ja viihdyin erinomaisesti eikä rahaakaan mennyt kuin 60 Euroa ja siihen kuului mökin vuokra. Olimme sen verran isossa porukassa ettei tarvinnut yöpymisestään paljoa maksaa. Grillattiin, rentouduttiin, saunottiin ja juotiin hyvin ja oli helevetin kivaa. Itselläni parhaat hetket oli laiturilla maatessa auringonpaisteessa kuunnelleen laituriin lyöviä aaltoja silmät kiinni ja aivot täysin turhista ajatuksista tyhjentäen. Nautin kyllä kyseisistä asioista myös muiden seurassa, mutta joskus vain tarvitsen laatuaikaa pelkästään itseni kanssa. Tätä saarireissuahan voi jo melkein kutsua perinteeksi, sillä allekirjoittaneelle tämä oli jo toinen peräkkäinen ja monille muille paikalla olleille jo ainakin neljäs tai viides peräkkäinen. Näitä viikonloppuja on kiva viettää varsinkin kesällä, sillä Suomi on kauneimmillaan ihmisten ollessa iloisia. Ens vuonna toivottavasti sitten uudestaan taas saareen. Myös syyskuulle on tulossa yksi samantyyppinen reissu veden äärelle, mutta tällä kertaa mennään sisävesistöön hieman eri porukalla. Tätä reissua onkin jo ehditty odotella pidemmän aikaa ja siihen on vielä pari viikkoa ja näillä näkymin se on allekirjoittaneelle vain vuorokauden setti, mutta mikäli asiat saa järjestettyä hyvin mallileen saattaa siitä tulla parin päivän irtautuminen.

Mitä sijoituksiini tulee niin missasin elokuussa hyvän ostotilaisuuden parin eri firman osakkeisiin, mutta toisaalta sijoitussuunnitelmaani kuuluu osakkeiden osto vasta vuoden lopulla. Tällä hetkellä en omista mielestäni riittävästi käteistä saadakseni tehtyä sijoitukset riittävän pienillä kuluilla, joten tyydyn odottamaan parempia tilaisuuksia tällä hetkellä. Yksi syy vuoden loppupuoleen on myös tulevilla veronpalautuksillani, jotka ovat sen verran suuret, että voin pienentää suhteellisia kulujani sijoittaessa rahojani. Tässä äkkisyöksyssä tuli muuten taas nähtyä tarve ”sotakassalle” jota voisi käyttää laajamittaisen paniikin iskiessä kuten elokuun alussa. Jotkin osakkeet nimittäin laskivat sen verran nopeasti, että seuraavaan tilaisuuteen ostaa niitä voi kulua helposti puolikin vuotta. Tällä hetkellä näkisin markkinoiden vetäneen mietintämyssyn päähänsä ja pohtivan missä mennään. Itse uskon vielä tällä hetkellä selkeään yliarvostukseen, sillä kovin huonoa tulevaisuutta ei ole vielä diskontattu kursseihin, vaikka näimmekin suhteellisen jyrkän pudotuksen elokuun alussa ja tämän seurauksena osakkeiden arvot laskivatkin hieman realistisemmiksi. Itse uskon osakkeiden laskevan vielä ainakin 30 prosenttia nykyisestä, mutta yhtä hyvin saatan olla väärässäkin, joten ”tankkauksen” aika tulee vielä. Toisaalta täytyy myös muistaa inflaation syövän pankkitilillä olevan rahan arvoa hitaasti, mutta varmasti joten niitä ei siellä kannata ikuisuuksiin pitää.

Henkilökohtaisesti aion käyttää rahojani taas mahdollisimman viisaasti ja käyttää hyväkseni saksalaisen latokaupan tarjouksia sekä hieman halvempia normaalihintoja. Syyskuulle ei ole luvassa mitään isompia ostoksia, joten rahankäyttö taitaa olla aika pitkälti samalla tasolla kuin elokuussakin. Tietysti sisävesiviikonloppu kuluttaa enemmän varoja kuin elokuun saarireissu, mutta näissäkään erot eivät ole kovin suuria. Odotettavissa siis tasaista elämää pienillä ylä- ja alamäillä maustettuna. Tällä hetkellä asiani ovat omasta mielestäni hyvin, joten elämä saakin jatkua samaan malliin. :)

- TT